JTO 2024 - 2028

03.03.2023

Maltankoirat ry

MALTANKOIRA

Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) Hyväksyttävänä Kennelliitossa

Rodun JTO esitys voimassaolo ajalle 2024 - 2028 Hyväksyttäväksi yhdistyksen kokouksessa 2022

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 1

Sisällysluettelo

1. YHTEENVETO

Maltankoira on kääpiökoirarotu ja se kuuluu FCI:n roturyhmään seura- ja kääpiökoirat (ryhmä 9 FCI nro 65). Rodun alkuperäismaa on Italia. Kansainvälisesti arvioiden rodun rekisteröintien määrä on Suomessa varsin vähäinen. Rodun suosio on viime vuosina kohonnut ja Suomessa rekisteröidään reilu 100 maltankoiraa vuodessa, joissa ovat mukana sekä Suomessa syntyneet pennut että ulko- maan tuonnit. Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan Suomessa on rekisteröitynä yli 4000 maltankoiraa. Todellisuudessa elossa olevien maltankoirien määrä on Suomessa huomattavasti vä- hemmän.

Maltankoiran jalostuksen tavoiteohjelma on tarkoitettu antamaan tietoa maltankoiran nykytilan- teesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin kasvattajille, rodun harrastajille ja muille rodusta kiinnostuneille. Ensisijainen vastuu rodusta on kasvattajilla ja siitosuroksen omistajilla. Koirien ja- lostusyhdistelmävalinnoilla on suuri merkitys rotumme tulevaisuuteen.

Säännöllisillä rotuyhdistyksen tekemillä kyselyillä on kartoitettu terveystietoja. Tuloksia ei ole saatu riittävästi, jotta rodun terveyden tilasta tai sen suunnasta voisi tehdä merkittäviä johtopäätök- siä. Maltankoiraa on pidetty varsin terveenä ja pitkäikäisenä rotuna. Aiemmin rodussa esille tulleita terveysongelmia on pidetty yksittäisinä tapauksina eikä niistä ole uskottu olevan uhkaa tai riskiä koko rodun elinkelpoisuudelle. Oletettavia perinnöllisiä sairauksia on ilmennyt vähän, eikä peri- mässä laajalti levinneitä sairauksia ole tullut esille. Terveystutkimustilastojen mukaan polvilumpi- onluksaatiota on havaittu rodussa, joten kaikki jalostukseen käytettävät koirat tulisi tarkastaa ongel- man selvittämiseksi ja riskien ennaltaehkäisemiseksi. Maltankoira liitettiin polvitarkastuksen osalta PEVISAN piiriin vuoden 2020 alusta.

2000-luvun alkua voidaan meillä pitää maltankoirien jalostuksen kannalta eräänlaisena taitekohtana. Tuontikoirien mukana jalostuskäyttöön on saatu osittain uusia sukulinjoja. Tyypillistä pienelle populaatiolle on se, että sukupolvien takaa löytyy samoja esivanhempia. Laajemman tiedon saaminen, sen jakaminen, avoimuus ja rehellisyys kasvatustyössä ovat periaatteita, joihin jokaisen kasvattajan tulisi sitoutua. Toimintatavat perustuvat vapaaehtoisuuteen, mutta jalostusvalinnoilla on mahdollisuus turvata rodun perinnöllinen monimuotoisuus, säilyttää rodun jalostuskanta geenipohjaltaan laajana ja terveenä, torjua perinnöllisiä sairauksia ja säilyttää maltankoira ulkomuodoltaan ja luonteeltaan rotumääritelmän mukaisena.

Rodun jalostuksessa kasvattajien välinen yhteistyö on välttämätöntä, vaikka konsensusta on joskus hankala löytää. Kasvattajilla on erilaisia käsityksiä kasvatustyöstä. Kasvattajien tulisi kiinnittää huomiota laatuun eikä määrään - eikä mukauttaa kasvatusta markkinavoimiin. Pentujen suunnitte- lussa kasvattajat harvoin käyttävät apunaan yhdistyksen jalostustoimikuntaan. Jalostuksen pitkäjän- teinen ohjaaminen näin ollen on ollut hankalaa. Kasvanut kotikoirien pentukysyntä on tuonut lisää haasteita jalostukseen. Tällä hetkellä yhdistys kokee tärkeäksi luotettavien terveystietojen keräämi- sen sekä niistä tiedottamisen ja valistustyön jalostusasioissa.

Rodun tavoiteohjelman toteutumista seurataan jatkossa eri menetelmin (mm. terveys- ja elinvoimai- suusseuranta, jalostusseuranta, populaation kasvun seuranta) tilastoimalla saatavilla olevia tietoja ja laatimalla niistä yhteenvetoja, joista tiedotetaan yhdistyksen lehdessä. Myös
näyttelytulosten ja -arvostelujen seuranta antavat merkittävää tietoa ohjelman toteutumisesta.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 2

Nykyään rodun käyttötarkoitus on olla seurakoira ja sen kanssa harrastetaan näyttelyitä. Suuren op- pivaisuutensa vuoksi rotu sopii hyvin myös muunlaiseen harrastamiseen kuten tottelevaisuuteen ja agilityyn, lisäksi maltankoira sopii ystävällisen luonteensa vuoksi myös terapiakoiraksi esimerkiksi lukukoiraksi ja kaverikoiratoimintaan. Rotu menestyy hyvin sekä kaupunkiolosuhteissa että maa- seudulla. Sillä on kokoonsa suhteutettava liikunnan tarve ja se viihtyy hyvin myös lenkkipolulla.

2. RODUN TAUSTA

2.1 Rodun historia

Alkuaan maltankoiraa käytettiin laivoissa rottakoirana; sittemmin se kulkeutui merimiesten mukana muualle Eurooppaan päätyen "hienostorouvien lemmikiksi". Maltankoira on vanhin tunnetuista bichon-tyyppisistä koirista, sillä jo muinaisesta Egyptistä on löytynyt sitä esittäviä pienoispatsaita ja koira on kuvattuna Ramses II:n haudassa. Rotu on todennäköisesti tätäkin vanhempi.

Ateenalaisessa ruukussa 900-luvulta eaa on pienen valkoisen egyptiläisen näköisen koiran kuva. Ruukun tekstin mukaan koirat olivat peräisin Melitan saarelta eli nykyiseltä Meledalta Adrianme- reltä. Kallimachos kirjoitti ensimmäisen tunnetun kuvauksen maltankoirista noin vuonna 230 eaa. Myös Aristoteles (384 -322 eaa) mainitsee aikansa koiria luetteloidessaan pienikokoisen rodun, jota hän kutsuu nimellä "canis melitenses". Muinaisessa Roomassa nämä koirat tunnettiin perheenemän- tien suosimina seuralaisina, joita runoilija Strabon ylisti. Maltankoira oli levinnyt laajalle Välimeren ympäristössä jo ennen ajanlaskun alkua, mutta sen täsmällistä alkuperää ei kuitenkaan tunneta. Ro- dun nimi "maltankoira" viittaisi sen olevan kotoisin Maltan saarelta - toisaalta vahvimmin uskotaan sen olevan lähtöisin Italiasta. Adjektiivi "maltalainen" juontaa juurensa turvapaikkaa tai satamaa tarkoittavasta seemiläisestä kantasanasta "malat". Sana esiintyy monissa Keski-Välimeren paikanni- missä, kuten esim. Meledan saari Adrianmeressä, Melitan kaupunki Sisiliassa ja Maltan saari. Joka tapauksessa maltankoiran esi-isät elivät Välimeren alueen satamissa ja rannikkokaupungeissa, joissa ne metsästivät satamien varastoissa ja laivojen lastiruumissa eläviä hiiriä ja rottia. (Bichon Maltais - valiokirja 1960-2003)

Ranskassa maltankoira pääsi suosioon 1400-luvulla. Kuuluisassa kuvakudoksessa "Nainen ja yksi- sarvinen" esiintyy nykyisiä yksilöitä muistuttava koira. On useita mielipiteitä siitä, miten maltan- koira kulkeutui Brittein saarille, mutta luultavasti se tuotiin saarille ristiretkeläisten palatessa kotiin. 1500-luvun loppuun mennessä maltankoirasta oli tullut naisväen lemmikki. (Bichon Maltais - va- liokirja 1960-2003)

Myöhäiskeskiajalta löytyy maltankoirasta monta kuvausta sekä Ranskasta että Saksasta. Useat tai- teilijat, mm. Goya, Sir Joshua Reynolds, Sir Edwin Landseer ja Tizian ovat vuosisatojen kuluessa kuvanneet maltankoiria oman aikansa salongeissa kauniiden naisten vierellä.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 3

Kuva 1. Arthur Wardle maalaus, 1890.

Maltankoira nähdään muun muassa kuningas Frans I:n ja Alban herttuattaren rinnalla. Renessans- siajalta tunnetaan mm. Gesnerin ja Elisabath I:n hovilääkärin Johannes Cajuksen selostuksia mal- tankoirasta. Cajus kirjoitti, että naiset kanniskelevat niitä alituiseen käsivarsillaan ja sylissään ja an- toivat niiden nukkua vuoteessaankin. Hän väitti myös, että rotu oli peräisin Melitan kalastajakylästä Sisiliasta. Melitan nimi muuttui Maltaksi Englannissa, koska englantilaisilla oli varsin horjuvat tie- dot maailmasta oman imperiuminsa ulkopuolelta. He tiesivät kyllä Meledan, mutta Melitasta heillä ei ollut aavistustakaan. Maltan saarelta ei tiettävästi ole löydetty jälkeäkään maltankoirasta. (Bichon Maltais - valiokirja 1960-2003)

Rotua kehitettiin 1600-1700-luvuilla pienemmäksi, jolloin se oli vaarassa tuhoutua. Maltankoirien arvioitiin tuolloin olevan oravan kokoisia. Sittemmin rotuun sekoitettiin vieraita aineksia - etenkin villakoiria ja kääpiöspanieleita. Rotuun sekoitettiin myös itäaasialaisia kääpiökoiria, joita tuotiin, Länsi-Intian kautta, Englantiin. Tämä pelasti kylläkin rodun, mutta teki sen myös niin epäyhte- näiseksi, että oli muodostettava useita rotuja. Tri Wallher luetteli vuonna 1817 seitsemän erilaista maltankoirarotua ja Reichenbach vuonna 1836 yhdeksän. Englantilaiset kasvattajat kehittivät ro- dulle sen nykyisen ulkonäön. (Bichon Maltais - valiokirja 1960-2003)

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 4

2.2 Maltankoira Suomessa

Suomeen ensimmäiset maltankoirat tulivat 1900-luvun alussa. Ensimmäinen maltankoira " Milka" tuli Venäjältä Pietarista 1.12.1912. Rouva Ester Hännisen omistama ja ehkä kasvattama uros "Pum- puli", joka oli syntynyt maassamme, oli 1920-luvun alussa myös näyttelyissä mukana. Sen vanhem- pien Rexin ja Floran tiedettiin polveutuvan Venäjän hovissa olleista koirista. Flora oli merkitty vuo- den 1920 kantakirjaan. Kanta lienee sitten sammunut, sillä uusia rekisteröintejä ei tapahtunut mo- niin vuosiin. 1930-luvulla tuotiin muutamia koiria Saksasta ja Ruotsista, mutta pentueita syntyi kui- tenkin vähän. (Bichon Maltais - valiokirja 1960-2003)

Vuonna 1946 rouva Daisy Eskola aloitti kennelnimellä av Maccambon maltankoirien kasvatuksen Suomessa. Siitosurokseksi hän hankki Ruotsista Caesar av Barbetten, joka saavutti täällä pian muo- tovalion arvon. Sittemmin kanta lisääntyi tuonneilla Saksasta, Ruotsista ja Alankomaista. Kasvatus- työ sai vauhtia, kuin Judith Klingberg hankki vuonna 1954 Ruotsista uroksen täyttämään siitoskoi- ravajetta. Vuonna 1959 rouva Raili Tuovinen osti Alankomaista Tonnyn ja rouva Vuokko Hynönen Saksasta Exl von Waldfriedenin. Siitokseen on käytetty varsinkin Af Hanneberg-kennelin kasvat- teja, jotka ovat edellä kerrotun Exlin jälkeläisiä. (Bichon Maltais - valiokirja 1960-2003)

Suomen maltankoirakantaa vahvistettiin 1970-1980-luvuilla ensisijaisesti Ruotsista tuoduilla koi- rilla. Muutama koira tuotettiin Englannista. Jalostuspohja oli kuitenkin pieni usean vuosikymmenen ajan. Kun rabieksen leviämisen estämiseksi luodut karanteenimääräykset purettiin, avautuivat mah- dollisuudet tuoda uusista sukulinjoista koiria myös muualta Euroopasta. Niinpä 1980-luvun lopulta aina näihin päiviin saakka Suomeen on tuotu maltankoiria useista eri maista vuosittain lähes säännöl- lisesti. Tuontimaina ovat olleet muun muassa Ruotsi, Tanska, Saksa, Yhdysvallat, Alankomaat, Itä- valta ja Italia. (Bichon Maltais - valiokirja 1960-2003). Lisäksi maltankoiria on tuotu viime vuosina Saksasta, Espanjasta, Unkarista, Puolasta, Norjasta, Irlannista, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Kroati- asta, ja Venäjältä. Myös leasing-uroksia on tuotu Ruotsista, Saksasta, Espanjasta sekä kaukaisimpana Thaimaasta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana maltankoiraa on kasvattanut 33 kasvattajaa, joilla on kennel- nimi sekä muutamia kasvattajia, jolla ei ole kennelnimeä. Kolmasosalla heistä ei ole viimeisen 5 vuoden aikana ollut uusia pentuja. Uusia kasvattajia on tullut viimeisten vuosien aikana lopettanei- den kasvattajien tilalle. Aktiivisia kasvattajia on tällä hetkellä noin 18. Näistä kenneleistä viidessä kasvatettiin maltankoiria jo 1990-luvulla tai aikaisemmin. Seuraavassa kaaviossa on esitetty maltan- koirien vuosittaiset kasvattajamäärät ja heidän tuottamansa pentueiden lukumäärät.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 5

KASVATTAJIEN JA PENTUEIDEN LUKUMÄÄRÄT

Pentueet Kasvattajat

Kaavio 1 Maltankoiran kasvattajien määrät ja pentueiden lukumäärät Suomessa vuosina 2000 -2021. (KoiraNet-jalostustietojärjes- telmä 2022).

Maltankoirien pentue määriä on ollut vaihtelevasti eri vuosina 13 - 42. Useilla kasvattajilla ei ole pentueita joka vuosi, mutta on myös kasvattajia, joilla on useampikin pentue vuodessa. Suomen maltankoirien kasvatustoimintaa voidaan pitää pienimuotoisena harrastustoimintana. Rodun suosion kasvaessa, on pentujen teettämisestä yhä useammat kiinnostuneet. Tällä hetkellä pentumäärät eivät riitä ylikuumentuneeseen kysyntään. Ulkomaiset pennun myyjät ovat julkaisseet myynti-ilmoituksia suomalaisilla myyntipalstoilla ja valitettavasti myös pentujen välittämistoimintaa ulkomailta Suo- meen tapahtuu.

3. YHDISTYSORGANISAATIO JA SEN HISTORIA

3.1 Maltankoirat ry

Suomessa toimii rotua harrastava yhdistys, Maltankoirat ry. Sen tarkoituksena on omalla työllään auttaa pitämään maltankoira terveenä ja rotumääritelmän mukaisena rotuna. Luvussa 4.4.1 on mal- tankoiran rotumääritelmä. Maltankoirat ry kuuluu Suomen kääpiökoirat ry:seen (SKKY) ja kattojär- jestönä toimii Suomen Kennelliitto. Yhdistyksen nimi oli aikaisemmin Maltalaiset ry, mutta se muutettiin 2022 yhdistyksen sääntöjen päivityksen yhteydessä Maltankoirat ry:ksi.

1960 ja 1970-luvuilla Maltalaiset ry toimi silloisen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen alaisuudessa alajaostona ja Seurakoirat -lehdessä maltankoirilla oli oma palstansa, jossa julkaistiin muun muassa näyttelyarvosteluja.

Maltalaiset ry:n perustaminen oli lähtenyt liikkeelle muutamien rodunharrastajien aktiivisuudesta ja rakkaudesta maltankoiraan. Perustava kokous kutsuttiin koolle 21.9.1974 Pieksämäelle. Kokouk- sessa oli läsnä 18 henkilöä ja yksimielisesti päätettiin perustaa maltankoirien rotua harrastava yhdis- tys. Perustamiskokouspöytäkirjan mukaan yhdistyksen tärkeimpinä tehtävinä tuli olemaan jalostus- toiminta, tiedon levittäminen maltankoiran omistajille, jäsenten välinen aktiivinen kanssakäyminen, kirjallisen tuotannon/ maailmankirjallisuuden seuraaminen ja muiden vastaavien yhdistysten kanssa.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 6

tapahtuva yhteistyö. Lisäksi oli pyrkimys hyviin ihmis- ja ihmiskoirasuhteisiin. Aluksi yhdistyksen rekisteröity kotipaikka oli Pieksämäki ja yhdistys toimi Suur-Savon Kennelpiirin jäsenyydessä. 1980- luvulla yhdistyksen kotipaikka muutettiin Helsinkiin ja se siirtyi Helsingin Seudun Kennel- piirin jäseneksi, jonka jäsen se on edelleen.

Seura- ja kääpiökoirayhdistys ilmoitti 3.8.1977 kirjeellään siirtäneensä Maltalaiset ry:n jäseneksi omaan jäsenyhdistykseensä. Näin Maltalaiset ry siirtyi itsenäiseksi yhdistykseksi. Suomen Kennel- liitto antoi yhdistykselle rotua harrastavan yhdistyksen oikeudet 1.8.1978 alkaen. Yhdistyksen sään- nöt ovat liitteessä 1.

Jalostustoimikunta aloitti toimintansa yhdistyksen ensimmäisenä vuotena. Toisella toimikaudella vuonna 1976 jalostustoimikunta sai ensimmäisen jalostusohjesäännön valmiiksi ja se julkaistiin Seurakoirat -lehdessä no 1/76. Alkuperäisen jalostusohjesäännön ja jalostustoimikunnan tavoitteet olivat: noudattaa kaikissa toiminnoissaan Suomen Kennelliiton- Finska Kennelklubbens ry:n koi- rankasvatuksesta ja jalostuksesta antamia sääntöjä ja ohjeita. Jalostustoimikunnan tavoitteena on yhteistyössä kasvattajien kanssa saattaa maamme maltankoirakanta vastaamaan luonteeltaan, raken- teeltaan, ulkomuodoltaan ja siitosominaisuuksiltaan FCI:n rodulle asettamia määritelmiä. Toiminta- periaatteisiin kuuluvat: 1 varsinainen neuvontatyö siitosyhdistelmiä laadittaessa, 2. periytymistulos- ten seuraaminen, 3. jälkeläistarkkailu ja tietojen saattaminen kasvattajien käyttöön, 4. jalostuskerto- musten laatiminen, 5. muu koiranjalostukseen liittyvä neuvontatyö.

1990-luvulla jalostusohjesääntöä päivitettiin uusilla ohjeilla suosittamalla kasvattajille mm. jalos- tuskoirien polvitarkastuksia, siitokseen käytettävälle nartulle vähintään laatuarvostelun 1. palkinto näyttelyssä ja urokselle näyttelyssä 2 x kunniamaininta (KUMA) kahdelta eri tuomarilta, urokselle korkeintaan 3 pentuetta/vuosi ja alle 12 kk ikäistä narttua ei tulisi käyttää siitokseen. (Maltankoira- lehti 4/94, 8-22).

Maltankoirat ry:n jäsenistö kokoontuu kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä sääntömää- räiseen vuosikokoukseen ja käyttää yhdistyksen päätäntävaltaa. Hallituksen puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan. Kuudesta hallituksen varsinaista jäsenestä kaksi on erovuo- rossa, joiden tilalle voidaan valita uudet jäsenet kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Vuosikokous valit- see jalostustoimikunnan vuodeksi kerrallaan.

Hallitus on yhdistyksen toimeenpaneva elin ja se kokoontuu vuosikokouksen yhteydessä ja muu- toin tarvittaessa. Varapuheenjohtajan ja sihteerin valitsee hallitus keskuudestaan vuodeksi kerral- laan. Yhdistyksen pentuneuvoja, jäsensihteeri ja rahastonhoitaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja hei- dät voidaan nimetä hallituksen ulkopuolelta myös toiminnantarkastaja ja hänen varahenkikö vali- taan hallituksen ulkopuolelta.

Jalostustoimikunta koostuu kolmesta henkilöstä. Yhdistys valitsee jalostustoimikunnalle kokoon- kutsujan + 2 jäsentä vuodeksi kerrallaan. Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisuudessa. Jalostustoimikunta tekee jalostukseen liittyviä suosituksia, päätöksiä ja ehdotuksia jalostusyhdistel- mistä. Jalostustoimikunta arvioi vuosittain tarvittavat toimenpiteet jalostuksen tavoiteohjelman to- teuttamiseksi. Vanhan jalostusohjesäännön korvaa tämä jalostuksen tavoiteohjelma, jota päivitetään jatkossa. Keskeisenä tehtävänä on kerätä tietoa (esimerkiksi rekisteröintimääristä, käytetyistä yh- distelmistä ja terveystiedoista) ja koostaa siitä maltankoiralehdessä jäsenille julkaistavia tiedotteita.

Pentuneuvojaksi nimetään yksi yhdistyksen jäsenistä, joka vastaa pentuvälityksestä ja neuvon- nasta. Myytäviä pentuja voi tiedustella hänen kauttaan. Hänelle ilmoitetaan astutussuunnitelmista, jotta hän voi kertoa pentutiedustelijoille, milloin ja missä päin olisi pentuja tulossa.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 7

Jäsensihteeri pitää yllä jäsenrekisteriä (varsinais-, kunnia-, perheen- ja pentuejäsenet), hoitaa osoit- teenmuutokset ja listaa eronneet ja uudet jäsenet. Esittää kokouksissa uudet jäsenet hallituksen hy- väksyttäväksi.

Nettivastaavan tehtävänä on hoitaa yhdistyksen kotisivujen päivitykset. Maltankoirat ry sai omat kotisivut Internetiin vuonna 2000 ja ne vaihdettiin uudelle palvelimelle 2015 ja uusi päivitys seuraa- valle palvelimelle tehtiin 2021. Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.maltalai- set.fi. Yhdistyksellä on myös omat sivut Facebookissa ja Instagramissa.

Julkaisutoiminta toimittaa Maltankoirat ry:n jäsenlehteä. Lehdelle valitaan päätoimittaja, toimitus- sihteeri ja avustava toimittaja. Maltalaiset ry ryhtyi julkaisemaan omaa jäsenlehteään vuodesta 1980 lähtien. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, nykyisin 4-väripainatuksena. Yhdistyksen lehdessä jul- kaistaan muun muassa jäsenten kirjoituksia koiristaan, näyttelytuloksia, koiran hoito-ohjeita, tietoja kennelliiton päätöksistä, kasvattaja- ja tuomariesittelyitä yms. Maltankoirien valiokirja vuosilta 1960-2003 valmistui vuonna 2004 yhdistyksen 30. juhlavuoden kunniaksi. Uusi valiokirjan 2004 -2014 julkaistiin yhdistyksen 40-vuotisjuhlavuonna.

Muu toiminta Maltankoirat ry:llä on ollut monipuolista. Vuonna 1981 Maltalaiset ry oli ensim- mäistä kertaa mukana koiranäyttelyn järjestelyissä ja tämän näyttelyn yhteydessä pidettiin ensim- mäinen maltankoirien oma erikoisnäyttely. Sittemmin erikoisnäyttelyjä on järjestetty säännöllisesti vuosittain. Alkuvaiheessa erikoisnäyttelyjä pidettiin kaikkien rotujen näyttelyjen yhteydessä mutta viime vuosina erikoisnäyttely on vakiinnutettu Suomen kääpiökoirayhdistyksen SKKY:n erikois- näyttelyn yhteyteen Helsingissä.

1980-luvulla yhdistyksen jäsenmäärän ja pentutuotannon ollessa suurimmillaan, järjestettiin vuosit- tain jäsenille yhteisiä tapaamisia "turkinhoidon" tai yhdistyksen rahan hankintakampanjoiden muo- dossa. Yhdistyksessä toimi tuolloin naistoimikunta, joka järjesti tapahtumia, kuten pikkujouluja ja myyjäisiä, lähinnä Helsingin seudulla. Tuolloin järjestettiin myös aktiivisesti näyttelykoulutusta.

1990-luvulla järjestettiin erilaisia kilpailuja jäsenistön aktivoimiseksi: valokuvauskilpailu, Suomen vanhin maltalainen kilpailu, vuoden kuva kilpailu jne. Vuonna 1991 pidettiin Järvenpäässä yhdis- tyksen ensimmäiset kesäpäivät, jonka ohjelmassa oli leikkimielisen kilpailun ohessa myös mahdol- lisuus polvitarkastuksiin sekä opastettiin turkinhoitoa. Vuonna 1998 alettiin julkaista kasvattajaluet- teloa maltankoira-lehdessä.

2000-luvulla on järjestetty match-show-tapahtumia lähes vuosittain, näyttelykoulutusta sekä yhdis- tyksen rahanhankintakampanjoita kirpputorien ja erilaisten myyntiartikkeleiden muodossa. Vuosit- tain on järjestetty "vuoden maltalainen" kilpailu näyttelytulosten perusteella.

Vuonna 2012 järjestettiin Virroilla maltankoirien kesäpäivät, jossa oli leikkimielisiä kilpailuja ja mukavaa toimintaa koirien kanssa. Samana vuonna myös toinen maltankoirien tapaaminen järjestet- tiin Turussa. Kesäpäiviä on järjestetty tämän jälkeen joka vuosi 2013-2016 Turengissa ja 2017 Es- poossa. Kesäpäivillä on ollut erilaita ohjelmaa ja leikkimielisiä kilpailuja. 2015 kesäpäivien yhtey- dessä järjestettiin epävirallinen koirien jalostustarkastus. Sittemmin kesäpäivistä on tullut jokavuoti- nen tapahtuma, johon osallistuu 30-50 yhdistyksen jäsentä perheineen koirein kanssa.Turkinhoitokursseja on järjestetty Hämeenlinnassa 2013 sekä Virroilla 2015 ja 2017. 2014 järjestet- tiin Harvialan koululla match show yhdistyksen varain hankkimiseksi. 2017 järjestettiin maltankoi- rien yhteislenkki Helsingissä. Yhdistys on myös julkaissut myyntiin maltankoiravuosikalenteria useana vuonna, säkä muita myynti tuotteita, kuten pipoja, T-paitoja, essuja ja kasseja.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 8

3.2. Jäsenistömäärän kehitys

Maltankoiraharrastajien toiminta vuosina 1963-1973 oli silloisen seurakoirayhdistyksen alajaos- tossa. Kymmenen vuoden ajanjaksolla katsottuna maltakoirien harrastajien määrä liikkui 100-220 välillä. Jäseniä yhdistyksessä oli ensimmäisenä toimintavuonna 84 varsinais- ja 4 perhejäsentä. Seu- raavassa kaaviossa on yhdistyksen jäsenmäärät eri vuosien varrelta.

350 300 250 200 150 100

50 0

Maltalaiset ry jäsenmäärät

Kaavio 2. Maltankoirat ry:n jäsenmäärät 1974- 2021 (Maltakoira - Bichon maltais lehdet, Maltalaiset ry toimintakertomukset 2012- 2021).

Muutamien vuosien jäsenmääristä ei löytynyt tarkkaa tietoa, yllä olevassa kaaviossa on tyhjät koh- dat näiden vuosien kohdalla (1979, 1980, 1984, 1985, 1986 ja 1992).

Vuodesta 1996 lukien jäsenrekisteriä alettiin päivittää säännöllisesti ja jäsenluettelosta poistettiin ns. kuolleet sielut. Suurimmillaan jäsenmäärä oli ollut v. 1993, jolloin oli merkitty jäsenrekisteriin 303 jäsentä ja alhaisimmillaan jäsenmäärä oli ollut v. 1998, jolloin jäseniä oli toimintavuoden alussa 106. Aikavälillä 2000-2007 jäsenmäärä on vakiintunut välille 146-154. Tämän jälkeen on ollut pientä vaihtelua jäsenistössä ja viime vuosina jäsenmäärä on ollut hieman kasvusuuntainen.

Vuoden 2021 lopussa yhdistyksen jäsenten yhteismäärä oli noussut 250 henkilöön. Jäsenet jakaan- tuivat seuraavasti: varsinaisjäseniä oli 204 kpl, perheenjäseniä oli 8kpl, ainaisjäseniä oli 7kpl, vuo- den aikana pentujäseniksi yhdistykseen kasvattajat liittivät 25 uutta jäsentä ja kunniajäsenyyden yh- distys on myöntänyt kahdeksalle henkilölle.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 9

4. RODUN NYKYTILANNE

4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja

4.1.1 Populaation rakenne ja sukusiitos

Populaation koolla ja rakenteella tarkoitetaan maltankoirien määrää, keskinäisiä sukulaisuussuhteita ja rodun kannassa käytettyjä sukuja. Tehollinen populaatiokoko taas kuvaa rodun jalostuspohjan laajuutta.

Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan marraskuussa 2021 Suomessa on kennelliiton rekisterissä yhteensä 4008 maltankoiraa.
Vuosittain rekisteröidään reilu 100 uutta maltankoiraa. Tähän lukuun sisältyvät penturekisteröinnit, tuontikoirat ja omistajasiirrot. Maltankoira ei ole koskaan ollut Suo- messa "muotirotu", mutta rodulla on aina ollut oma vankka kannattajapiirinsä - kenellä on kerran ollut maltankoira, hänellä on usein jatkossakin maltankoira.
Todellisuudessa Suomessa on ehkä n. 1000 maltankoiraa. Arvio perustuu vuosittaiseen re- kisteröinti määrään kerrottuna keskiarvoisella eliniänpituudella.
Kansainvälisesti arvioiden rodun rekisteröintien määrä on Suomessa vähäinen.
Maltankoiran rekisteröinnit kuvaavat rodun levinneisyyttä Suomessa. Rekisteröintien huippuvuodet olivat vuodesta 1967 aina vuoteen 1971. Vuodesta 1971, jolloin rekisteröintimäärä oli lähes 250 yk- silöä, alkoi kuitenkin tasainen lasku alaspäin. Vuosi 1980 oli taitekohta, jolloin rekisteröinnit alitti- vat alle 100 yksilöä. Vuoden 1981-alusta rekisteröinnit olivat parin ensimmäisen vuoden ajan jäl- leen yli sadan yksilön, kunnes vv.1983-1986 ne laskivat alle sadan. 1980-luvun loppuvuosikym- men ja 1990-luvun alku olivat nousun aikaa ja suurimmillaan rekisteröinnit ylittivät 120 yksilön.
Vuodesta 1995 lukien rekisteröinnit ovat pysyneet alle 100 ja vuosi 1999 olikin pohjanoteeraus; tuolloin rekisteröitiin hiukan yli 30 yksilöä. 2000-2005 vuosittaiset pentumäärien rekisteröinnit ovat olleet matalat alle 50kpl/vuodessa ja tämän jälkeen pentumäärät ovat nousseet päälle 50, kunnes taas vuodet 2011-2012 ovat olleet pentumäärissä pienemmät. Viimevuosina rodun suosio on taas kasvanut ja samalla pentumäärät ovat nousseet.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 10

Kaavio 3. Maltankoirien rekisteröinnit Suomessa vuosina 2000 - 2021. (KoiraNet-jalostustietojärjestelmä 2022).

Suomeen on tuotu maltankoiria ulkomailta aina 1940 - luvulta saakka. Tuontien määrä kuitenkin lisääntyi merkittävästi Suomen rabieskaranteenien vapauduttua 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Tuonteja eri maista on ollut vuosittain näihin päiviin saakka lähes säännöllisesti. Vuosien 1997- 2012 aikana maahan tuotiin yhteensä 46 koiraa ulkomailta. Tuontikoirien määrä on moninkertaistu- nut. Viimeisen viiden vuoden aikana tuonteja on yhteensä 58 koiraa. Määrällisesti narttuja ja urok- sia tuodaan yhtä paljon. Näillä ulkomaantuonneilla on ollut myönteinen vaikutus maltankoirien ja- lostuspohjaan. Vaikkakin osittain myös tuontikoirien taustalta sukupolvien takaa löytyy samoja su- kulinjoja.

Mitä suurempi on rodun tehollinen populaatio, sitä paremmat ovat mahdollisuudet pitää sukusiitos- prosentti kurissa. Jos populaation koko pienenee, kaventuu samalla myös tulevaisuuden geenipohja ilman ulkomaantuonteja, ulkomaisten tai leasingkoirien käyttöä jalostukseen. Onneksi tuonti/lea- singkoirien määrät eivät ole laskeneet ja Suomeen on saatu uusia geenejä jalostukseen. Näitä koiria on kuitenkin käytetty jalostukseen useamman kerran, jolloin taas tätä kautta jalostusurat kapenevat. Kasvattajien tulee huomioida tämä omassa jalostustyössään.

Sukusiitosprosentti on ollut laskussa 2000- luvulla, mistä voidaan päätellä, että uusia linjoja on käy- tetty ja ehkä tämä auttaa myös tulevaisuudessa pitämään sukusiitosprosentin alhaisena. KoiraNet- jalostustietojärjestelmässä ei tuontikoirien osalta ole saatavilla täydellisiä sukutauluja, joten sukusii- tosprosentti saattaisi olla suurempi, jos sukutausta katsottaessa pidemmälle löytyisi samoja sukulai- sia. Ulkomailta tuotujen koirien ansiosta ovat sukulinjat Suomessa laajentuneet.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 11

Matankoirien keskimääräinen sukusiitosprosentti

Kaavio 4. Maltankoirien keskimääräinen sukusiitosprosentti 2000 - 2021. (KoiraNet- Jalostustietojärjestelmä 2022).

Vuoden 2000 jälkeen sukusiitosprosentti on keskiarvoisesti alle 5 %, mikä on Suomen kennelliiton suosituksena. Tosin yksittäisissä pentueissa on tehty jonkin verran linjasiitosta, jolloin sukusiitos- prosentti on ollut korkeampi. On kuitenkin havaittavissa, kun yhdistelmän sukusiitosprosentti on korkea, pentujen lukumäärä on pieni 1pentu/pentue. Asiaan voi myös vaikuttaa astutusajankohta. Keskiarvoisesti tilanne on hyvä, vaikka maltankoirien populaatio on maassa suhteellisen pieni.

Maltankoirilla sukusiitosaste on ollut laskusuuntainen muutamaa poikkeus vuotta lukuun ottamatta. Prosentti on pysytellyt 2000-luvulla pääsääntöisesti alle 3 %. Jalostuksessa on onnistuttu käyttä- mään eri sukulinjoista olevia koiria. Kennelliiton jalostusstrategian mukaisesti lähisukulaisten yh- distelmiä isä/emä ja jälkeläinen tai sisarukset, jolloin sukusiitosprosentti on 25 %, ei tule tehdä. Li- säksi muita lähisukulaisyhdistelmiä, jossa sukusiitos- % on 12,5 ei suositella. (Koiramme lehti 7- 8/2012)

4.1.2 Jalostuspohjan laajuus

Rodun perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi pitäisi vähintään 50 % kannasta jäädä jalos- tuskäyttöön. Jalostukseen tulisi käyttää koiria, jotka ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa omi- naisuuksissa, jotta rotua voitaisi kehittää parempaan suuntaan. (Koiramme-lehti 7 - 8 / 2012) Tällä hetkellä jalostukseen käytetään 9 - 21 % uroksista ja 15 - 32 % nartuista, määrä on huolestuttavan pieni rodun tulevaisuutta ajatellen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty maltankoirien tehollinen popu- laatio suhteessa jalostukseen käytettyihin uroksiin ja narttuihin.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 12

Kaavio 5. Jalostuskäyttö per sukupolvi 2000 - 2021. Jalostukseen käytettyjen uroksien ja narttujen prosenttimäärät, teholliseen po- pulaatioon verrattuna. (KoiraNet- Jalostustietojärjestelmä 2022).

Tämän taulukon perusteella voidaan todeta, että yhä pienempää määrää sekä nartuista, että uroksista käytetään jalostukseen. Suunta on huolestuttava, koska nykyinen suunta kaventaa rodun geneettistä monimuotoisuutta. Rodun tehollinen populaatio on ollut hieman nousussa, mutta on taas viime vuo- sina pienentynyt ja on edelleen huolestuttavan alhainen.

Tehollinen populaatio kuvaa geenipohjan laajuutta. Rodun geenipohjaa voidaan pitää kapeana. Gee- nipohja on kapea silloin, jos useat koirat linjautuivat tiettyyn koiraan tai vähintään sukulaisiin, joi- den sukutauluissa myös on sisäsiitosta.

Tehollinen populaatiokoko on niiden yksilöiden lukumäärä, jotka siirtävät geenien alleeleja seuraavaan sukupolveen. Tehollisen populaatiokoon voi laskea kaavasta: Ne = 4Nm*Nf / (Nm+Nf), jossa Nm on siitokseen käytettyjen urosten ja Nf siitokseen käytettyjen narttujen lukumäärä populaatiossa.

Siitokseen käytetyt urokset (ka 2018 -2021) = 20,5 Siitokseen käytetyt nartut (ka 2018 - 2021) = 33,5 Ne = 4*20,5*33,5/(20,5+33,5)
Ne = 50,87

Maltankoirien tehollisen populaation neljän vuoden keskiarvo on n. 51.

Tehollinen koko on yleensä aina pienempi kuin populaation kaikkien eläinten lukumäärä, ja se su- kupuoli, jota on vähemmän, vaikuttaa ratkaisevasti Ne:n arvoon. Mitä pienempi tehollinen populaa- tio on sitä nopeammin populaation keskimääräinen sukulaisuus ja sukusiitosaste kasvavat ja gee- nien erilaisia versioita häviää. Kirjallisuudessa esitetään, että populaatio on haavoittuvaisessa tilassa tehollisen koon ollessa alle 50.

Lukumääräisesti pienessä rodussa on haasteellista rodun tehollisen populaation kasvattamisessa ihannekokoon. Siksi jalostuksessa tulisi käyttää monipuolisesti erisukulinjaisia koiria. Kasvattajia on vähän, jolloin kannan rakenteeseen vaikuttaa yksittäisen kasvattajan jalostusvalinnat ja volyymi. Viimeisen viiden vuoden aikana suunta on muuttunut huomattavasti parempi ja tehollinen populaa- tio on noussut aikaisempaa korkeammaksi.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 13

Samoja uroksia on käytetty jalostukseen huomattavasti useammin kuin narttuja. Narttujen käyttöä rajoittaa pentuemäärät, -tiheyden rajoitukset ja ikä. JTOssa 2014 - 2018 on esitetty suosituksia myös urosten pentuemäärissä ja maksimi jälkeläismääristä. Jalostukseen eniten käytetympien urosten jäl- keensä jättämällä perimällä on ollut suurempi vaikutus rodun nykykantaan kuin yksittäisillä nar- tuilla. Jalostukseen käytetyiltä uroksilta on vaadittu parempia näyttelytuloksia enemmän kuin nar- tuilta.

Kasvattajien jalostukseen käytettyjen koirien valinnalla ja jälkeläismäärä rajoituksien noudattami- sella olisi todennäköisesti positiivinen vaikutus geenipooliin. Yksittäisen uroksen liikakäyttö kaven- taa jalostusmateriaalia, mikä on riski rodunjalostuksessa tulevaisuuden kannalta. Lisäksi uroksen käyttöä pitäisi jakaa eri vuosille, jotta uroksen periyttämiä ominaisuuksia voidaan arvioida ennen jatkokäyttöä.

Rodussa tulisi saada enemmän perinnöllistä muuntelua. Tätä kautta rodun elinvoima saadaan kasva- maan ja paremmat jalostusmahdollisuudet; ts. rodulla on silloin laajempi jalostuspohja. Vuonna 2016 syntyi Suomessa harvinainen 7 pennun maltankoirapentue ja muutamia harvinaisia 6 pennun pentueita on myös syntynyt aikaisemmin. Normaalisti pentueessa on 1-3 pentua, joskus 4 pentua. Rodun elinvoiman kasvaessa pentuekoot suurenevat.

Kaaviossa 6 ja 7 on esitetty vuosina 2000- 2021 jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen mää- rät. 2000-luvun lopulla tuontikoirien määrä jalostuksessa lisääntyi.

25 20 15 10

5 0

Jalostukseen käytetyt urokset

Kotimaiset

Tuonnit

Ulkomaiset

Kaavio 6. Jalostukseen käytetyt urokset. Ulkomaalaisten, tuontikoirien ja kotimaisten urosten käyttömäärät astutuksiin vuosina 2000 - 2021. (KoiraNet- Jalostustietojärjestelmä 2022).

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.

Jalostukseen käytetyt nartut

Kotimaiset

Tuonnit

Kaavio 7.Jalostukseen käytetyt nartut. Tuonti- ja kotimaisten narttujen käyttömäärät jalostukseen vuosina 2000 - 2021. (KoiraNet- Jalostustietojärjestelmä 2022).

Seuraavassa taulukossa on esitetty erivuosilukujen merkittämänpien tuontikoirien jälkeläismääriä Suomessa aikaisemmilta vuosikymmeniltä.

Taulukko 1. Tuontikoirien jälkeläismäärät aikaisemmilla vuosikymmenillä. (Maltankoira JTO 2014 - 2018)

koiran nimi

suku- puoli

tuonti- maa

syn- tymä- vuosi

pentu- eita

jälkeläi- siä

1960 - luku

1970- lu- vulla

1980 - luvulla

1990 - luvulla

• •

Robby v. Schinjanga Tanga Hanneberg Toni Peter Beldams Kerub
Ellwin Heir Apparent

Twin Tops Thumb A Ride Aviva Snow Prince
Gitta Zlota Grota
Troja ́s Reve Blanc-Mystere Troja ́s Reve-Blance Minette Minuetto Katarina Minuetto Opal

uros saksa uros Hollanti uros Englanti uros Englanti

uros Ruotsi uros Tanska narttu Puola uros Itävalta narttu Itävalta narttu Italia uros Italia

31 44 1961 26 37 1972 18 36 1975 20 45

1989 21 45 1987 12 29

1991 3 11
1992 15 35

1997 5 9 1997 1 2 1996 16 41

1980- luvulla pentuerekisteröinnit vaihtelivat 70 ja 120 välillä.
kisteröinti arvioidaan olleen tuolloin viiden vuoden aikavälillä
den pentuemäärästä eniten käytetyn uroksen jalostusannos rotuun on ollut 27 %. 1990-luvulla alettiin tuottaa maahan laajemmin ulkomaista siitoskoiria. Näiden tuontikoi- rien ja leasingkoirien käyttö oli rajoitettu yleensä tuojan omaan kenneliin siitä syystä, että tuotuja linjoja haluttiin varjella ja pitää ainoastaan tuojan omassa hallussa. Muun muassa 1990-luvun alkupuolella maahan tuotettiin
Useiden tuontikoirien linjat ovat hiipuneet jalostuskäytöstä, koska syntyneitä jälkeläisiä ei ole käytetty jatkojalostukseen.
2000-luvun alkua voidaan meillä pitää maltankoirien jalostuksen kannalta eräänlaisena tai- tekohtana. Geenipohja alkoi laajentua useista eri maista saapuvien tuontikoirien ansiosta ja kasvattajat alkoivat käyttää myös leasinguroksia.

Jos keskimääräinen pentuere- 450 yksilöä, niin viiden vuo-

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 15

Leasinguroksia alettiin käyttää vv. 2004-2010 ja muun muassa vuosina

2004-2005 lainattiin 2 urosta: 1 uros Ruotsista ja 1 uros Thaimaasta,
vuonna 2006 lainattiin 2 urosta: 1 uros Saksasta ja 1 uros Ruotsista
vuonna 2007 lainattiin 2 urosta Saksasta.
vuonna 2008 lainattiin 2 urosta: 1 uros Ruotsista ja 1 uros Espanjasta
vuonna 2009 lainattiin 4 urosta: 2 Ruotsista, 1 Espanjasta ja 1 Amerikasta
vuonna 2010 lainattiin 3 urosta: 1 Ruotsista, 1 Norjasta ja 1 Saksasta
Yhteensä kuuden vuoden aikavälillä lainattiin 15 urosta ja tuotettiin maahan 31 uutta maltankoi- raa, mikä on paljon näin pienessä rodussa. Rodun kannalta positiivista on uusien erisukuisten yksi- löiden saaminen jalostuskäyttöön.
Maahan tuodut urokset ja nartut ovat edustaneet jossain määrin uusia linjoja. Useiden tuontikoirien taustalta löytyy samojen kenneleiden sukulinjoja, joita suomalaisten maltankoirien sukutauluissa on jo esiintynyt 1970-luvulta lähtien (Carmidanick, Snowgoose, Pillowtalk ́s ja Mannsown). On tyypil- listä pienelle populaatiolle, että mentäessä riittävän monta sukupolvea taaksepäin, usein saattaa löy- tyä vielä ehkä samat esivanhemmatkin.
Eniten jalostukseen käytetyillä koirilla on tuotettu pentuja kymmenisen vuotta sitten. Nykyisin sa- manlaista matador käyttöä ei ole yhtä laajasti. Tarkasteltaessa jälkeläisten määrää kolmannessa tai neljännessä sukupolvessa joillain koirilla on huomattava määrä jälkeläisiä, eivät niiden linjat ole silti merkittävän suuria nykypäivän populaatiossa. Jalostukseen on käytetty myös koiria, joilla ei ole merkittävää näyttelymenestystä taustalla. Usein tällaisten koirien jälkeläiset ovat päätyneet kotikoi- riksi eikä niitä ole jatkojalostettu.
Seuraavissa taulukoissa (taulukko 2 ja 3) on esitetty viimeisen 15 vuoden (2007-2021) aikana eniten jalostukseen käytetyt urokset ja nartut sekä niiden pentuemäärät.
Taulukko 2. Jalostukseen 15-vuoden aikana runsaimmin käytetyt urokset jälkeläismäärän mukaan. (KoiraNet-jalostustietojärjes- telmä 2022)

Uros

Synt. vuosi

Pentueet

jälkeläiset yht.

Toisessa polvessa

RHYTHM OF JAZZ FORUSSI

GETBUZZED WHITE STAR OF ETERNITY TAURO KAIDU
MINDACARAS LICENSE TO KILL PILLOWTALK'S RICKY LOVE

SINPHONY OF VENICE HENGEL DIAMOND GEMINI ROCK STAR NÄTTITASSUN BON JOVI FINNTESER REAL SHOWMAN
ST SAPHORIN'S STRAIGHT ON CHIKING GRAND FELLOW DAMOUNT YUSTIN EASY TO WIN CASANOVA FORUSSI

AMPLUA DOUBLE HAPPINESS MINDACARAS BUZY BEING ME KARHULINNA KONNA DOWNSLOPES WHITE SNOWFLAKE FABIO FORUSSI

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 16

RICH SNOW WHITE 2006 4 18 27
Taulukko 3. Jalostukseen 15-vuoden aikana runsaimmin käytetyt nartut jälkeläismäärän mukaan. (KoiraNet-jalostustietojärjestelmä

2022)

SWEDISH JOY
CASSY MAY Z FAKPOLU
PAW'S MYSTERY CARMEL DIANNE CHIQUITA
NÄTTITASSUN AMELIA
PARRIMA-ARIH ESMERALDA MINDACARAS MY LOVE MY LIFE
CHIKING HOT QUEEN
OSKAR PLJUS LET IT BE DIAMOND GEMENI DOWNSLOPES WHITE FANTASY MALTANKO'S NATIONAL TREASURE

MINDACARAS MEANING OF MY LIFE VALKOHELMEN HANNARIINA
TVOJA NAVSEGDA IZMIHALKOVSKOGOPARKA KREIVINKARTANON RAGGIO DI LUCE
KESÄ KALLIO CARLOTTE
MAGIC MINIDOG BORN TO BE STAR FINNTESER WHITE WIOLETTA

Narttu

Synt. vuosi

Pentueet

jälkeläiset yht.

Toisessa polvessa

Merkittävämpi koiran vaikutus rodun populaatioon on, mikäli myös sen jälkeläisiä on käytetty jat- kojalostukseen ja suku jatkuu seuraavassa sukupolvessa. Seuraavissa taulukoissa 3 ja 4 on esitetty koirat, joilla on viimeisen 15 vuoden aikana suurimmat määrät jälkeläisiä toisessa sukupolvessa.

Taulukko 4. Jalostukseen käytetyt urokset 15-vuoden aikana, joilla eniten jälkeläisiä toisessa sukupolvessa. (KoiraNet-jalostustieto- järjestelmä 2022)

Uros

Synt. vuosi

Pentueet

jälkeläiset yht.

Toisessa polvessa

SINPHONY OF VENICE HENGEL

MINDACARAS BUZY BEING ME MINDACARAS LICENSE TO KILL CASANOVA FORUSSI
WHITE MAGIC QUIZMASTER DOWNSLOPES WHITE SNOWMAN

RHYTHM OF JAZZ FORUSSI GETBUZZED WHITE STAR OF ETERNITY FABIO FORUSSI
DEL ZARZOSO MACKENZIE
THAMIRE'S BODYGUARD MALDONNAS MY REVOLUTION

ST SAPHORIN'S STRAIGHT ON PILLOWTALK'S RICKY LOVE

FINNTESER REAL SHOWMAN DOWNSLOPES WHITE SNOWFLAKE DOWNSLOPES WHITE MOON

CHARLES SNOWFLOWER V.VOORNE'S HOME GRACE IMAGE MY PRIORITY NUMBER ONE

2004 10 33

2014 6 20 2009 14 41 2012 6 21 2003 1 5 2009 1 3

2013 17 54 2013 18 53 2007 9 20 2007 3 10 2010 7 16 2008 6 14

2004 8 24 2002 12 36

2000 12 25 2009 6 20 2008 5 15

1998 4 9 2005 2 7

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 17

Taulukko 5. Jalostukseen käytetyt nartut 15-vuoden aikana, joilla eniten jälkeläisiä toisessa sukupolvessa. (KoiraNet-jalostustietojär- jestelmä 2022)

Narttu

Synt. vuosi

Pentueet

jälkeläiset yht.

Toisessa polvessa

WHITE MAGIC NAOMI-DREAM MINDACARAS LOVE OF MY LIFE KREIVINKARTANON PANDOORA KESÄ KALLIO CARLOTTE

CASSY MAY Z FAKPOLU
CHIKING HOT QUEEN
DOWNSLOPES WHITE ROSE
MINDACARAS DANCING ON MY OWN DOWNSLOPES WHITE FLOWER MINDACARAS MY MAGIC DANCER DOWNSLOPES WHITE FANTASY MALTANKO'S NATIONAL TREASURE OSKAR PLJUS LET IT BE DIAMOND GEMENI PARRIMA-ARIH ESMERALDA

GRACE IMAGE NEW DESIGN MALDONNAS LOVE IT LIKE IT DOWNSLOPES WHITE LILY

Jalostukseen käytettyjen urosten kohdalla on käytetty ulkomaisia, kotimaisia sekä tuontikoiria. Sa- moja uroksia on käytetty muutaman kerran vuodessa jalostukseen. Jalostukseen käytettyjen urosten keskimääräinen jalostuskäytön ikä on hieman yli 3 - vuotta, vähän vuodesta riippuen.

Nartuissa on jalostukseen käytetty samoin kuin urostenkin kohdalla kotimaisia ja tuontikoiria, mutta kotimaisten koirien osuus on suurempi kuin urosten kohdalla. Jalostusnartuilla keskimääräinen ja- lostuskäytön ikä on ollut hieman korkeampi kuin urosten kohdalla, lähempänä 4- vuotta. Seuraa- vassa kuviossa on esitetty jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen vuosittainen keskimääräinen jalostuskäytönikä.

Keskimääräinen jalostuskäytön ikä

Urokset

Nartut

Kaavio 8. Keskimääräinen jalostuskäytön ikä vuosina 2000 - 2021. Keskiarvoisesti jalostukseen käytetään kolmen ja puolen vuoden ikäisiä koiria. Uroksia käytetään hieman nuorempana kuin narttuja. (KoiraNet- Jalostustietojärjestelmä 2022)

Olisi tärkeää, ettei jalostukseen käytettäisi liian nuoria koiria ja että uroksenkin käyttö jakautuisi useampien vuosien ajalle. Tällöin voidaan seurata millaisia ominaisuuksia koirat periyttävät jälke- läisilleen ja seurata myös terveyden tilan kehittymistä koiran vanhetessa.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 18

4.1.3 Rodun populaatiot muissa maissa

Maailmalla maltankoira on huomattavasti suositumpi rotu kuin Suomessa. Japanissa rotu on kym- meneksi suosituimpien rotujen joukossa ja Amerikassa maltankoira sijoittuu 20 -30 suositumman koirarodun joukkoon kaikista roduista. Rodun alkuperämaassa Italiassa kasvatetaan vuosittain n. 2000 maltankoiran pentua ja maltankoira on hyvin suosittu rotu myös Espanjassa.

Maltankoirien tarkkaa määrää maailmalla on vaikea arvioida, koska tilastotietoa rekisteröinti mää- ristä ei vielä ole helposti saatavilla kaikista maista. Euroopassa näyttelyissä maltankoiria kilpailee suurempi määrä kuin Suomessa, mikä viittaa siihen, että koirien määrä olisi suurempi tai näyttely- aktiivisuus vilkkaampaa. Maailmanvoittaja näyttelyyn osallistui 2017 Saksassa 120 maltankoiraa. Lisäksi maailmalla on vielä paljon rekisteröimättömien koirien tuotantoa ja rotusekoituksia, joiden määristä ei ole tarkempaa tietoa.

Seuraavissa kuvioissa 9 - 10 on esitetty maltankoirien rekisteröintimääriä erimaissa

JAPANI ITALIA ENGLANTI AUSTRAALIA RUOTSI SUOMI HOLLANTI NORJA ALANKOMAAT SLOVENIA ETELÄ AFRIKKA TANSKA

Kaavio 9.Maltankoirien rekisteröintimäärät vuonna 2016 erimaissa. (CBM Il Club Del Bolognese e Maltese, KUSA, kennel Union of Southern Africa, Dansk Kennel Klub, The Kennel Club, Austra-lian National Kennel Council LTD, KoiraNet-jalostustietojärjes- telmä)

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 19

Maltankoirien rekisteröintimääriä

2005 2006 2007

Italia Tsekki

2008

2009

Taiwan Ruotsi

2010 2011

Englanti Suomi

2012

Australia Norja

2013

2014 2015 2016

Saksa Tanska

Kaavio 10. Maltankoirien rekisteröintimäärät eri maissa 2005 - 2016.

Rodun kotimaassa maltankoiran suosio on kasvanut ja pentumäärät ovat olleet nousussa ja vuoden 2008 jälkeen lähes tuplaantunut. Myös Englannissa pentujen määrät ovat olleet nousussa. Euroo- passa ja Pohjoismaissa määrät ovat pysyneet melko tasaisina. Tawanissa ja Australiassa maltankoi- ran pentujen määrät ovat pienentyneet. Myös Japanissa, jossa maltankoiran pentuja rekisteröidään vuosittain moninkertainen määrä muihin maihin verrattuna, on laskussa. Vuonna 2005 Japanissa rekisteröitiin yli 12 000 maltankoiraa, 2010 noin 9000 ja vuonna 2016 runsaat 8000 maltankoiraa. Amerikan kennelclubin (AKC) mukaan vuonna 2008 Amerikassa rekisteröitiin 10 056 maltankoiraa (Japan Kennel Club, CBM Il Club Del Bolognese e Maltese, Dansk Kennel Klub, The Kennel Club, Australian National Kennel Council LTD, KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, Svenka Kennelkub- ben)

Wikipedian erään vertailin mukaan, maltankoiria rekisteröitiin vuonna 2013 yhteensä 25 eri maassa (Argentiina, Australia, Belgia, Kanada, Chile, Tzekki, Tanska, Saksa, Kreikka, Englanti, Ranska, Suomi, Irlanti, Italia, Japani, Norja, Uusi Seelanti, Portugali, Slovakia, Etelä Afrikka Espanja, Ruotsi, Taiwan, Alankomaat, Ukraina ja Yhdysvallat) 28 909pentua, jolloin maltankoira sijoittuu kahdenneksikymmenenneksi suositummaksi kaikista koiraroduista. (wikipedia, 2017)

Englannissa maltankoiran tehollinen populaatio on hyvällä tasolla 135,9 ajanjaksolla 1980 - 2014. 1980 ja 1990-luvulla Englannissa havaittiin geenipoolin kaventumista, mitä on ryhdytty monipuo- listamaan tuontikoirien avulla. (The Kennel Club, 2017)

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 20

4.1.4 Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta

Maltankoirien suosio on kasvanut ja rekisteröityjen pentujen määrä on myös pienessä nousussa. Ul- komailta tuodaan koiria entistä enemmän Suomeen. Yhdistelmien sukusiitosaste on pysynyt hyvällä alhaisella tasolla ja myös tehollisesta populaatiosta on nousut korkeammaksi kriittiseltä tasolta. Geenipohjaa tulee myös jatkossa käyttää laajemmin rodun monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Suomessa maltankoirien jalostuspohja on elpymässä tuontikoirien käyttömahdollisuuksien myötä, mutta vielä on haasteita, jotta jalostuspohjaa käytettäisiin laajemmin ja saataisiin kotimaisista pen- nuista riittävästi hyviä koiria jatkojalostukseen. On tärkeää noudattaa rodulle määriteltyjä maksimi jälkeläismääriä ja jakaa käyttöä pidemmälle aikavälille, vaikkakin yksittäinen koira olisi näytte- lyissä menestynyt tuonti.

Maailmanlaajuisesti ajateltuna maltankoiralla on hyvin populaatiota ja jalostuspohjaa. Jotta sitä pys- tyisi käyttämään laajemmin olisi lisättävä koirien tuontia ja vientiä erisukuisista linjoista. Tuonti- koirien kohdalla on tärkeää kasvattajien luotettavuus, koska kaikissa maissa rodunjalostus ei ole yhtä vastuullista kuin Suomessa. Riskit mahdollisista perinnöllisistä sairauksista tuontien mukana lisääntyy, mutta niitä voidaan joiltain osin ennaltaehkäistä ennen jalostuskäyttöä tehdyillä terveys- tarkastuksilla.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 21

4. 2. Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet
4.2.1 Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoi-

tuksesta

Rotumääritelmän mukaan maltankoira on eloisa, helposti kiintyvä, kiltti ja hyvin älykäs koira.

Historian alkuaikoina rodun esi-isät metsästivät sataman varastoissa ja laivoissa hiiriä ja rottia. Rotu tunnettiin jo muinaisessa Roomassa perheenemäntien ja salonkien seurakoirana. Maltankoiran var- sinainen käyttötarkoitus on seurakoira, mutta älykkyytensä vuoksi sopii monipuoliseksi harrastus- koiraksi.

4.2.2 Jakautuminen näyttely- /käyttö- /tms. -linjoihin

Maltankoira on seurakoira, joten jakautumista käyttölinjoihin ei rodussa esiinny. Suomessa maltan- koirien määrät ja kasvatus on melko vähäistä. Koirat myydään kotikoiriksi ja niiden kanssa voi har- rastaa kaverikoiratoimintaa, näyttelyitä, agilityä, rallytokoa yms. Rodussa ei ole eriytynyt erillisiä linjoja eri harrastuksiin tai käyttötarkoituksiin. Kasvattaja pyrkii saamaan lupaavia pentuja näytte- lyistä kiinnostuneeseen kotiin ja mahdolliseen jatkojalostuskäyttöön. Seurakoiralle tärkeää on hyvä terveys sekä sosiaalinen ja ystävällinen luonne.

4.2.3 PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen ja käyttäytymisen ja/tai käyttöominaisuuksien testaus ja/tai kuvaus

Maltankoiralla ei ole PEVISA-ohjelmaan sisällytettyä luonteen ja käyttäytymisen ja/tai käyttöomi- naisuuksien testausta ja/tai kuvausta. Rodun terveyskyselyssä on tullut esille, että rodussa esiintyy jonkin verran arkuutta ja varautuneisuutta ihmisiä tai toisia koiria kohtaa, paukkuarkuutta ja ero- ahdistusta. Luotettavamman tiedon kartoittamiseksi ja tilanteen seuraamiseksi rotuyhdistys tekee luonne ja käyttäytymiskyselyn. Lisäksi objektiivisemman tiedon saamiseksi voidaan suositella osal- listumista käyttäytymisen jalostustarkastukseen, luonnetestausta tai MH-luonnekuvausta. On tär- keää, että jalostuskoirien luonteeseen kiinnitetään huomiota ja jalostukseen käytetään hyvän hermo- rakenteen omaavia koiria.

Maltankoiralle ei ole määritelty luonnetestivaatimuksia. Koiran voi testata mielenkiinnosta ja lisä- tiedon ja tulosten kartoittamiseksi. Tiettävästi ainakin yksi maltankoira, Kreivinkartanon Coco Cha- nel on luonnetestattu Vantaalla 9.8.2001 kokonaispistemäärällä +129. Myöskään luonnekuvauksen ihanneprofiilia maltankoiralle ei ole vielä luotu. Sen määrittelemiseksi tarvitaan myös tuloksia poh- jatiedoksi.

4.2.4 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa

Maltankoiran tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, itsevarma, iloinen, ystävällinen, riittävän rohkea ja rauhallinen. Yhdistyksen tekemässä terveyskyselyssä pyrittiin selvittämään myös koirien luon- teen ominaisuuksia. Terveyskyselyyn saatiin vastauksia vuonna 2012: 41 koirasta ja vuonna 2015: 23 koirasta. Vastaisten määrä on vähäinen, mutta tulokset ovat suuntaa antavia. Yksittäisen koiran

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 22

vastaus, on voinut olla mukana molempina kysely vuosina, jolloin vaikutus prosentteihin on suu- rempi ja tulokset voivat siltä osin hieman vääristyä. Seuraavassa kuviossa on esitetty prosentteina luonteenpiirteet kyselyn tulosten mukaan. Suuria eroja ei luonteenpiirteissä ole havaittavissa eri su- kupuolten välillä. Suurin osa koirista on leikkisiä, ystävällisiä, vilkkaita ja rohkeita. Arvio koiran luonteesta perustuu kyselyyn vastaajan subjektiiviseen näkemykseen. Kyselyn mukaan yksikään koirista ei ollut apaattinen tai hermostunut.

Maltankoiran luonne

Kaavio 11. Maltankoiran luonne. Luonteenpiirteet, joita maltankoiralla esiintyy prosentteina esitettynä uroksista ja nartuista erik- seen. Terveyskyselyn 2012 ja 2015 tulokset yhdistettynä (yhteensä vastauksia 64 koirasta, joista 27 uroksia ja 37 narttuja).

Ei toivottuja luonteenpiirteitä, kuten arkuutta, eroahdistusta, paukkuarkuutta (pelko, ilotulitteille tai ukkosen äänille) ja agressiivista käyttäytymistä toisia koiria tai ihmistä kohtaan esiintyy joillain yk- silöillä. Hyperaktiivisuus ja muu häiriökäyttäytyminen voi hankaloittaa koiran normaalia elämää. Myös haukkuherkkyys voi olla periytyvä luonteenpiirre, johon tulisi kiinnittää huomiota.

Koiranäyttelyarvostelussa ulkomuototuomari arvioi koiran luonnetta ja arvostelulomakkeeseen mer- kitään suhtautuminen tuomariin. Vuoden 2017 arvostelulomakkeissa (245kpl, mukana myös pen- nut) oli suhtautuminen tuomariin, rasti kohdassa "käsiteltävissä" 211 kertaa. Yhtään merkintää ei arvostelulomakkeissa ollut kohdissa väistää, vihainen, pelokas tai vihainen muille koirille. 34 lo- makkeessa ei ollut koiran käyttäytymisen arviointia merkitty lainkaan rastilla.

Vuosien 2012-2017 aikana näyttelyissä käyneet maltankoirat ovat saaneet yhteensä 1579 arvostelua (mukana pentunäyttelyt). Arvosteluista keskimäärin 17 %ssa oli arvioitu koiran luonnetta sanalli- sesti. Seuraavassa kaaviossa 12 on esitetty yhteenveto prosentteina luonnearvioinneista.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 23

Maltankoiran luonnearviot koiranäyttelyistä 2012-2017

erinomainen/erittäin hyvä/super temperamentti/luonne,... ihastuttava/ihana luonne suloinen/kaunis/herttainen/viehättävä/hieno luonne tarvitsee lisää itseluotamusta/itsevarmuutta

paljon temperamenttia/luonnetta/ tempperamenttinen... ujo/hieman ujo rauhallinen esiintyy pelokkaasti jännittää esiintymistä

Kaavio 12 .Maltankoiran luonnearviot koiranäyttelyistä 2012-2017. (Maltankoira-Bichon maltais -lehdet (1/2013, 1/2014, 1/2015, 1/2016, 1/2018)

Positiivisia arviointeja (erinomainen, erittäin hyvä, ihastuttava, miellyttävä, kiva, viehättävä luonne, iloinen, reipas) oli 15 %, neutraaleja (oikeanlainen/tyypillinen luonne) 1 % ja "negatiivisia" arvioin- teja (ujo, hieman ujo, esiintyy pelokkaasti, jännittää esiintymistä) oli 0,5 % kaikista arvosteluista ja 0,5 % arvostelusta oli mainittu, että koira tarvitsee lisää itseluottamusta.

Aikaisemmin terveys- ja elinvoimaisuuskyselyssä vuonna 2007 rodussa arvioitiin esiintyvän ar- kuutta, mikä ominaisuus ei kuulu maltankoiran luonteeseen. Osa näistä ongelmista on perinnöllisiä tai hankittuja ominaisuuksia, joiden syynä on ylisuojeleva tai väärä kasvatus. Maltankoira on hy- väntahtoinen ja yhteistyöhaluinen, mutta se voi olla myös itsepäinen ja erittäin voimakastahtoinen. Se vaatii normaalin tapakasvatuksen. Maltankoira on valpas, leikkisä ja helppo koulutettava.

Arkuus tai muut puutteet hermorakenteessa rajoittavat koiran sekä sen omistajan elämää. Tutkimuk- sen mukaan arkuus ja pelokkuus ovat voimakkaasti periytyviä ominaisuuksia, joiden periytymisaste on jopa 50 %. Asiaan tulee suhtautua vakavasti. (Goddard ja Beilharz 1983, Sundgren 2003)

4.2.5 Käyttö ja koeominaisuudet

Maltankoiran älykkyys ilmenee eri tavoin eri yksilöissä. Maltankoirat leikkivät mielellään muun muassa aktiivileluilla, halutessaan koira keksii keinon ovien aukaisemiseksi tai muun esteen ylittä- miseen. Maltankoira hahmottaa hyvin ympäristönsä ja sen kanssa voi harrastaa agilityä. Oppivai- suuden ansiosta maltankoira sopii myös tottelevaisuuskoulutukseen tai koiratanssiin.

Maltankoira on seurakoira ja suosituin harrastusmuoto maltankoirien kanssa ovat koiranäyttelyt, jotka ovat myös tärkeitä rodun jalostuksen kannalta. Suomessa näyttelyissä nähdään kehässä tavalli- simmin 1-5 yksilöä. Erikoisnäyttelyssä voi määrä olla lähellä 20 koiraa. Uusia harrastajia toivotaan mukaan näyttelyihin.

Muutamia maltankoiria on kilpaillut tottelevaisuuskokeissa. Minetta (s. 1977) kilpaili melkein kym- menen vuotta TOKOssa. Ballerinan Cristina (s. 1990) kilpaili myös TOKOssa vuosina 1993 -1998. Vuonna 2014 TOKOssa on kilpaillut kaksi koiraa: Grace Image Designed Trend-Setter tuloksella

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 24

ALO3 ja White Light On Caboroo tuloksella ALO3, joka myös kilpaili vuonna 2008 tuloksilla: ALO3, 2 x ALO2, ALO1 ja AVO3. (KoiraNet-jalostustietojärjestelmä)

"Ensimmäinen Suomessa agilityssä kilpaillut maltankoira oli Kreivinkartanon Coco Chanel, joka kilpaili agilityssä vuosina 2000 - 2003" (Maltankoira lehti 3/2003). Nykyään agilityä harrastetaan rodun kanssa enemmän, vaikka kilpailuissa maltakoiria näkee edelleen harvoin. Vuosina 2013-2015 agility kilpailuissa on kilpaillut yksi maltankoira Grace Image Designed Trend-Setter hyppyradalla ja perusradalla. (KoiraNet-jalostustietojärjestelmä)

Myös rally-toko on maltankoiralle sopiva harrastuslaji. Rally-tokossa on kilpaillut vuosina 2014- 2015 yksi maltankoira White Light On Caboroo. Sittemmin myös rallyt_toko radoilla on kilpaillut MyMagic White Soxz Snowslakes 2018 - 2019 ALO ja AVO-luokissa sekä Nättitassun Bettina 2020-2021ALO-luokassa. (KoiraNet-jalostustietojärjestelmä).

Vuonna 2005 aloitti toimintansa kaverikoira Vinski, jonka Suomen Kennelliitto palkitsi vuonna 2007 Turun koiranäyttelyissä. Kaverikoirat vieraileva erilaisissa laitoksissa, kuten päiväkodeissa ja palvelutaloissa ihmis- ten luona, jolla ei olisi muuten mahdollisuutta lemmikkien hoivaamiseen (Maltankoiralehti 1/2007). Kaveri- koiratoiminnassa on viimevuosina ollut mukana useampikin maltankoira eripuolilla Suomea.

"Suomessa on myös Suomen ensimmäinen lukukoira Börje (s. 2010), joka on saanut koulutuksen Yhdysval- loissa ja toimii Espoon kirjastossa. Börjelle lukevat lukemaan opettelevat 6-8 -vuotiaat sekä lukemisen kanssa ponnistelevat lapset, nuoret ja aikuiset" (Maltankoiralehti 2/2011).

Myös muualla maailmalla maltankoira on ensisijaisesti seurakoira.
Maltankoiria on käytetty erilaisissa tehtävissä kuten terapiakoirina, sirkuskoirina ja jopa jälkikoirina. Koira- näyttelyiden ohella suosittuna harrastuksena on myös koiratanssi.

4.2.6 Käyttäytyminen kotona sekä lisääntymiskäyttäytyminen

Kotioloissa maltankoira on mukava lemmikki. Koira ei ole kauniista ulkonäöstään huolimatta ko- riste eikä lelu. Turkki tarvitsee säännöllistä hoitoa, mikäli se halutaan pitää pitkänä. Maltankoirat kiintyvät omistajaansa voimakkaasti ja seuraavat mielellään kaikenlaista puuhailua. Tilaisuuden tul- len koira nauttii mieluusti huomiosta ja hellyydestä omistajansa sylissä. Kun koira totutetaan pie- nestä pitäen hellävaraisesti säännöllisiin turkinhoitohetkiin, on kokemus koiralle miellyttävämpi.

Maltankoira viihtyy lajitovereiden kanssa, esimerkiksi yhdistyksen järjestämillä kesäpäivillä leikkii yhdessä sopuisasti yli 30 maltankoiraa ja myös muita maltankoirien leikkitreffejä on järjestetty eri paikkakunnilla. Maltankoira pärjää myös perheen ainoana koirana. Koirat sopeutuvat ja tulevat toi- meen hyvin myös erirotuisten koirien, kissojen ja muiden pikkulemmikkieläimien kanssa. Reviirin vahtimiskäyttäytymistä esiintyy voimakkaammin silloin, kun koiria on useampia. Kohdassa 4.2.4 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa on kuvattu maltankoiran luonneominaisuuksia sekä esitetty yhteenveto terveyskyselyssä arvioiduista maltankoiralla esiintyvistä luonteenpiirteistä.

2012 ja 2015 teetetyn terveyskyselyn vastausten mukaan uroksilla näkyi selvemmin hormonien vai- kutus käyttäytymiseen. Noin kolmasosalla uroksista ruokahalu huononee ja levottomuus lisääntyy, kun lähistöllä on kiima-aikaisia narttuja. Uroksista 10 % käyttäytyy myös normaalia äänekkääm- min. Nartuista runsas 10 % käyttäytyy levottomammin. Sekä urokset että nartut saattavat merkkailla sisätiloihin hormonien vaikutuksesta, uroksista 10 % ja nartuista 5 %. Vastaavasti myös lelun tai toi- sen koiran "astumista" esiintyy molemmilla sukupuolilla. (Maltalaiset ry)

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 25

Lähes kaikki astutukset tapahtuvat luonnollisesti. Vain harvoissa poikkeustapauksissa on käytetty keinosiemennystä. Keinosiemennys ei johtunut siitä, että astutettavat koirat eivät olisi tulleet toi- meen keskenään. (Maltalaiset ry)

Maltankoirat ovat yleensä hyviä emoja ja huolehtivat pennuistaan hyvin. Joissain yksittäisissä ta- pauksissa emonvaistot ovat olleet puutteelliset ja kasvattajan on pitänyt ohjata emoa pentujen hoi- dossa, imetyksessä ja puhtaanapidossa. "Maltankoirien emonvaistot arvioitiin hyviksi asteikolla 1- 5, jossa 1 kuvastaa heikkoa emon vaistoa ja 5 voimakasta emonvaistoa, keskiarvoksi laskettuna arvo oli 4,4. Myöskään sektiolla ei voida todeta olevan vaikutusta emonvaistojen voimakkuuteen. Emot imettivät pentujaan kolmesta viikosta 15 viikon ikäisiksi, keskiarvollisesti n.6 viikkoa." (Mal- talaiset ry)

4.2.7 Yhteenveto rodun käyttäytymisestä ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista sekä niiden korjaamisesta

Luonne on tärkeä osa rodun yleisvaikutelmaa. Jotta maltankoirien luonteet pysyvät ystävällisinä, sosiaalisina ja tasapainoisina, ei arkoja tai aggressiivisia koiria saa käyttää jalostukseen. Jalostuk- seen tulee käyttää hyvän hermorakenteen omaavia koiria. Jalostukseen ei saa käyttää koiraa, jolla on normaalia elämää haittaavia piirteitä kuten paukkuarkuus, eroahdistus, agressiivisuus, hyperak- tiivisuus tai muu häiriö käyttäytyminen. Jalostusvalintoja tehdessä on kiinnitettävä huomiota sekä jalostuskoiran, että kumppanin luonteenpiirteisiin, sekä koirien muiden sukulaisten luoteeseen ja käyttäytymiseen, ettei epätoivotut luonteenpiirteet lisäänny rodussa tulevissa sukupolvissa. Maltan- koirien luonteista ja käyttäytymisestä kerätään lisää tietoa kyselyiden ja testauksien avulla.

Pennunostajia tulee opastaa riittävän hyvin koiran sosiaalistamiseen ja oikeaan kasvatukseen. Myös kasvattajalla on suuri vastuu pentujen varhaisen iän sosiaalistamisessa. Maltankoira on seurakoira, jonka tulee olla avoin, ystävällinen, sosiaalinen, tasapainoinen ja riittävän rohkea toimimaan erilai- sissa arkipäiväisissä tilanteissa, liikkumaan erilaisilla pinnoilla ja ympäristöissä, niin ettei koiralla aiheudu siitä stressiä.

4. 3. Terveys ja lisääntyminen

4.3.1. PEVISA -ohjelmaan sisällytetyt sairaudet

Maltankoira liitettiin PEVISAn piiriin polvitarkastusten osalta 1.1.2020 alkaen ja se on voimassa 31.12.2023 JTO-kauden loppuun. Rotuyhdistyksellä on halua jatkaa PEVISA-ohjelmaa patella- luksaation vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi rodussa.
PEVISA-esitys seuraavalle JTO kaudelle 1.1.2024-31.12.2028:

Pentujen vanhemmista tulee olla voimassa oleva polvitutkimuslausunto. Rekisteröin- nin raja-arvo on patellaluksaation aste 2 ja tällainen koira on paritettava sellaisen koiran kanssa, jonka patellaluksaatiotulos on aste 0.

Ulkomaisten jalostusurosten ja tuontien kohdalla Kennelliiton jalostustieteellinen toi- mikunta pyytää etukäteen tarkistamaan Kennelliitosta hyväksytäänkö koiran mahdol- linen ulkomainen polvitutkimuslausunto. Jos pentueen rekisteröintini tarvitaan poik- keuslupa, tulee se anoa ja lupa saada ennen astutusta.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 26

Aikaisemmin maltankoira ei ole kuulunut perinnöllisten vikojen ja sairauksien seurantaohjelma PEVISA:an. Terveystutkimusten määrät rodussa ovat olleet melko vähäiset, eikä JTOn suosittele- mia tutkimuksia ole tehty kaikkien jalostuskoirien osalta. Nykyään tutkimuksia tehdään kuitenkin enemmän kuin aikaisemmin. Rotu voidaan liittää PEVISA ohjelmaan rodussa ilmenevien vakavien perinnöllisten sairauksien tutkimiseksi ja rajoittamaan sairaiden yksilöiden käyttöä jalostuksesta, jotta rotu pysyisi terveenä tulevissa sukupolvissa.

1980-luvulla maltankoirassa tuli esiin patellaluksaatiota, jolloin sairauksien vastustamiseen silloi- nen jalostustoimikunta ryhtyi suosittelemalla kasvattajille jalostukseen käytettävien yksilöiden pol- vitutkimusta. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa on tullut esille useita tapauksia maltankoiran polvi- leikkauksista patellaluksaation vuoksi Suomessa ja ulkomailla.

Vuonna 2017 rotuyhdistys käynnisti polvitarkastuskampanjan, jotta saataisiin koiria enemmän pol- vitarkastuksiin. Tuloksia saatiinkin kerättyä enemmän kuin aikaisempina vuosina ja tuloksista voi- daan tehdä tilastollisia johtopäätöksiä. Yli puolet tarkastuksissa käyneistä koirista oli alle 3-vuoti- aita, mikä saattaa hieman vääristää tuloksia. Iän vanhetessa yleensä tulokset hieman heikkenevät.

PEVISAn asetetut raja-arvo 2, jota voi käyttää jalostukseen, jos parituskumppanilla polvitulos 0. Tällöinkin on syytä harkita, onko polvituloksen 2 omaava koira muilta ominaisuuksilta niin hyvä, että sitä kannattaa jalostukseen käyttää. Toivottavaa on myös, että jälkeläisten polvet tarkastetaan, ennen koiran käyttöä uudelleen jalostukseen. Koirat joilla ei ole polvitarkastustulosta tai tulos on 3 tai 4 ei tule käyttää jalostukseen - pentuja ei rekisteröidä.

Koirarekisteröintiohjeen mukaan, Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman mukaisesti ja- lostuksesta suljetaan pois koirat, joilla on Kennelliiton hyväksymissä virallisista terveystutkimuk- sista asteikon huonoin tulos, esimerkiksi patellaluksaatio aste 4 (Kennelliitto.fi). Myöskään koiraa, jolla on leikatut polvet ei käytetä jalostukseen.

Patellaluksaatio, eli polvilumpion sijoiltaanmeno on yleinen perinnöllinen ongelma pienikokoisilla roduilla. Patellaluksaatio voidaan tunnustelemalla luokitella neljään eri vaikeusasteeseen, kuten seu- raavassa taulukossa on kuvattu.

Taulukko 6. Putnamin asteikko patellaluksaation asteista. (Kennelliitto.fi)

Aste 0:

Aste 3 Aste 4

Polvilumpio ei luksoidu (ei mene sijoiltaan)

Polvilumpio on yleensä luksoituneena. Lumpio saadaan asetettua tilapäisesti paikoilleen. Sääriluun yläosa on kiertynyt jopa 30-60 astetta.
Polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan, eikä se pysy telaurassa ilman leikkausta. Sääriluun yläosa kiertynyt jopa 90 astetta.

Aste 1

Polvinivel on lähes normaali. Polvilumpiota voidaan liikutella helpommin kuin normaalisti ja patella saadaan luksoitumaan mikäli polvea samalla ojennetaan. Patella saattaa luksoitua ajoittain, mutta se palautuu itsestään paikoilleen. Polvilumpion suoran siteen kiinnitys- kohta saattaa olla lievästi kiertynyt.

Aste 2

Polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio luksoituu polvea koukistettaessa tai rotatoitaessa (kierrettäessä) ja pysyy poissa telaurasta kunnes se asete- taan takaisin paikoilleen. Sääriluun (tibia) yläosa on kiertynyt jopa 30 astetta sisäänpäin (pienet koirat).

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 27

Taulukko 7.Polviniveltilasto. Viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä koirista yhteensä 15 % on polvitarkastettu. (KoiraNet- jalostustietojärjestelmä 2022)ä

Yhdistyksen terveyskyselyn 2021 mukaan yli puolet (53%) koirista, joita vastaukset koskivat olivat käyneet polvitarkastuksessa (otoskoko 68). Koirista 5% polvet oli operoitu patellaluksation tai risti- siteen repeämisen/ katkeamisen vuoksi.

Silmätutkimuksia on tehty muutamalle prosentille Suomalaisista maltankoirista. Esille on tullut muutama tapaus, jossa maltankoiralla on todettu distichiasis, eli silmän luomessa kasvaa ylimääräi- siä ripsiä luomirauhasessa tai sen vieressä. Tapaukset ovat olleet lieviä ja sairaus aiheuttaa koiralle, silmien ärsytysoireitä. Lisäksi todettu yksittäinen tapaus, jossa koiralla todettu RD multifokaali. Ul- komailla rodussa on tullut esille tapauksia, joissa maltankoiralla on todettu silmissä PRA. Myös- kään yhdistyksen teettämässä terveyskyselyssä ei ole tullut esille vakavia silmäsairauksia.

KoiraNet-jalostustietojärjestelmän maltankoirien sydäntutkimustilastossa, ei näy tuloksia todetuista sydämen sivuäänistä, mutta yksittäisten koirien kohdalla järjestelmästä löytyy tieto todetusta sivuäänestä sydämessä. Terveyskyselyn mukaan sydämen toimintaa liittyviä oireita esiintyi vanhemmilla yli 11 -vuotiailla koirilla. Näissä tapauksissa esiintyi sydämessä sivuääniä, sydämen vajaatoimintaa tai laajentunut sydän. 2021 terveyskyselyssä tuli esille muutama tapaus jossa koiralla oli todettu sydämen sivuääni (yli 8 vuoden ikäisenä) ja yksittäinen sydämen vajaa toimita.

Jalostukseen käytettävillä koirilla suositelleen tehtäväksi myös silmätarkastuksia ja sydämen kuun- telututkimus. Mikäli vapaaehtoisten tutkimustulosten tai muuta kautta tulee esille, että Suomessa maltankoirilla esiintyy vakavia perinnöllisiä sairauksia, rotuyhdistyksellä on mahdollisuus liittää rotu PEVISAn piiriin, ongelman laajuuden selvittämiseksi, leviämisen estämiseksi ja tulevien koira- sukupolvien terveyden turvaamiseksi. Jalostukseen saa käyttää vain terveitä yksilöitä ja kasvatta- jalla on vastuu sen toteutumisesta.

Kotikoirat, jotka ovat olleet suhteellisen terveitä, eivät useinkaan käy virallisissa terveystarkastuk- sissa. Jos koiralla ilmenee vaivaa, voidaan se todeta eläinlääkärissä, ilman että tulos kirjattaisiin ja- lostustietojärjestelmään.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 28

4.3.2. Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet

Maltankoirat ry tekee säännöllisesti 3-vuoden välein terveyskyselyitä, joilla seurataan koirien ter- veydentilaa ja kerätään tietoa rodussa esiintyvistä sairauksista. Kyselyn vastauksien määrä on ollut aikaisemmin vähäinen eikä sen tuloksista voida tehdä tilastollisesti merkittäviä johtopäätöksiä. Vii- meisimpään kyselyyn vastauksia saatiin 68 koirasta. Terveyskyselyiden 2007, 2012, 2015 ja 2018 tuloksien yhteenvedot löytyvät yhdistyksen kotisivuilta https://maltalaiset.wordpress.com/jalos- tus/terveys/. Uusin terveyskysely on tehty 2021, jonka tulokset tulevat luettavaksi uudelle kotisi- vulle maltalaiset.fi.

Terveyskyselyiden mukaan maltankoirilla esiintyi seuraavanlaisia terveysongelmia:

Silmätulehduksia, korvatulehduksia, ientulehduksia, virtsatie-, hiiva- tai suolistotulehduksia,
anaalirauhastulehdus ja esinahan tulehdus. Esille tuli yksittäisiä tulehdussairauksia; hännän-
pään tulehdus, mikä johti hännän amputoimiseen.
16 %:lla kyselyssä mukana olleista koirista esiintyi silmien vuotamista, joko ajoittaista tai
jatkuvaa. Muutamilla koirilla silmät olivat vuotaneet vain koiran ollessa pentu. Silmien vuo-
tamisen seurauksena usein koirien karvat silmien alta värjääntyvät.
Esille tuli yksittäisinä synnynnäisinä vikoina: kivesvika, kyynelkanavan puuttuminen toi-
sesta silmästä ja muutamassa tapauksessa oli pieni napatyrä, mikä ei ole vaatinut leikkausta. Joissakin tapauksissa tuli esille kuulon heikkenemistä vanhenemisen myötä. (Maltalaiset ry)
1980 esiintyi joitain epilepsia tapauksia. Kyseiset linjat ohjeistettiin jättämään pois jalostuksesta ja nykyään Suomessa ei tiedetä epilepsiaa esiintyvän rodussa.
Terveyskyselyiden mukaan maltankoiralla esiintyy jonkin verran ihon ongelmia, kutinaa, atopiasta tai allergiasta johtuvaa. Ihon ongelmat voivat olla herkästi periytyviä ja hoitoon saatetaan tarvita useita tai pitkäkestoisia antibiootti kuureja. Nämä voivat lisätä antibiootti resistenttien mikrobien määrää koirilla ja on tärkeää, että koirat suljetaan pois jalostuksesta.
Esille on myös tullut trakean kollapsi (henkitorven rustorenkaiden kasaan painuminen) -tapaus. Vaiva vaikeuttaa koiran hengitystä ja pahenee usein rasituksesta tai koiran kiihtyessä. Vaivaa on ra- portoitu esiintyvän Amerikassa maltankoirilla.
Lisäksi yksittäinen tapaus, jossa maltankoiralla on Suomessa diagnosoitu LeggPerthes.
Maltankoirilla on esiintynyt yliherkkyyttä eläinlääkevalmisteelle puutiaisia ja kirpputartuntoja vas- taan, mikä vaikuttaa koiran verenkierron kautta. Valmiste on johtanut neurologisiin pysyviin oirei- siin ja lopulta johtanut koiran kuolemaan. Suomessa eläinlääkärin toteamia tapauksia maltankoirilla on kaksi. Myös ulkoisesti käytetystä punkki karkotteessa on aiheutunut vastaavia oireita maltankoi- rilla.
Myös purentavirheisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja välttää käyttämästä jalostukseen lin- joja, joissa esiintyy esimerkiksi hammaspuutoksia, voimakasta ylä- tai alapurentaa. Hammaskivi ja sen aiheuttama ientulehdus oli yleisin terveydellinen haitta, johon voidaan vaikuttaa ruokinnalla ja säännöllisellä hampaiden hoidolla. Joitain sairauksia voi aiheuttaa tai pahentaa ympäristötekijät, vääränlainen hoito tai hoidon puute.
Ulkomailla raportoitu maltankoiralla esiintyvän seuraavia sairauksia (BVA British Veterinary Asso- ciation, American Maltese Association, Dogzhealth, Yourpurebredpuppy):

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 29

synnynnäiset sydänsairaudet (SAS) ja (PS),
silmäsairaudet; ylimääräisiä ripsiä, sarveiskalvo haavaumat, PRA, kaihi, kyynelkanavan ahtaumat
epilepsia, "valkoisen koiran vapina oi- reyhtymä"
kilpirauhasen vajaatoiminta,
maksa shuntti
4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt

• hammasongelmat, hammaskivi, ientu- lehdus

• hypoglykemia, alhainen verensokeri • trakean kollapsi
• patella luksaatio
• kuurous

• napatyrä
• virtsakivet
• idiopathic cerebellitis, White shaker-

syndrooma

Maltankoiraa on pidetty varsin pitkäikäisenä rotuna - Suomen vanhin maltankoira oli kuollessaan 17 v 11 kk eikä tämä ollut ainut yli 17 vuoden ikään elänyt maltankoira. Yhdistyksen lehtien kuo- linilmoitusten mukaan lasketuksi maltankoirien eliniäksi saadaan hieman korkeampi elinikä, kun mitä tilastot osoittavat. Runsaan 10 vuoden ikä on kuitenkin ihan normaali pienien koirien elinikä.

Tarkasteltaessa maltankoirien kuolinsyitä ei voida todeta minkään yksittäistä sairautta, johon mal- tankoirat kuolisivat. Maltankoiran suurin kuolin syy tilaston mukaan on vanhuus. Taulukossa 8 on esitetty eri kuolin syyt ja keskimääräinen elinikä.

Taulukko 8. Yleisimmät kuolinsyyt (KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä 2022)

Kuolinsyy

Keskim. elinikä

Yhteensä

Vanhuus (luonnollinen tai lopetus) Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu Kasvainsairaudet, syöpä
Muu sairaus, jota ei ole listalla Sydänsairaus

Tapaturma tai liikennevahinko
Kuollut ilman sairauden diagnosointia Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus Hermostollinen sairaus
Lopetus ilman sairauden diagnosointia Selkäsairaus
Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus Immunologinen sairaus
Luusto- ja nivelsairaus
Iho- ja korvasairaudet Sisäeritysrauhasten sairaus Synnytysvaikeus

12 vuotta 4 kuukautta 62 10 vuotta 2 kuukautta 30 9 vuotta 0 kuukautta 14 9 vuotta 2 kuukautta 14 10 vuotta 5 kuukautta 10 4 vuotta 9 kuukautta 9 8 vuotta 7 kuukautta 7 9 vuotta 1 kuukautta 6 6 vuotta 6 kuukautta 5 11 vuotta 2 kuukautta 5 10 vuotta 3 kuukautta 5 12 vuotta 3 kuukautta 5 10 vuotta 5 kuukautta 3 6 vuotta 8 kuukautta 3 5 vuotta 1 kuukautta 1 8 vuotta 2 kuukautta 1 3 vuotta 7 kuukautta 1

Kaikki yhteensä

10 vuotta 3 kuukautta

181

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 30

4.3.4 Lisääntyminen

Suomessa maltankoiria syntyy keskimäärin 21 pentuetta ja keskimäärin n.60 pentua vuodessa (10 viimeisintä vuotta). Pentuekoko on kasvanut vuosien saatossa ja tällä hetkellä pentueessa on n. 3 pentua. Kohdassa 4.1 on tarkemmat tiedot rodun vuosittaisista rekisteröintimääristä. Alla olevassa kaaviossa on keskiarvoiset pentujen lukumäärät poikueessa.

Maltankoirien keskimääräinen pentuekoko

Kaavio 13. Maltankoiran pentuekoon vuosittainen keskiarvo 2000-2021. (KoiraNet-jalostustietojärjestelmä 2022)

2007, 2012, 2015, 2018 ja 2021 teetettyjen kyselyjen perusteella voitiin sanoa, että Suomessa mal- tankoiranartuilla normaali juoksuväli on pääsääntöisesti puolen vuoden välein. Kiima-ajanväli voi vaihdella eri yksilöillä neljästä kahdeksan kuukauden välillä. Ensimmäiset juoksut sijoittuivat 6- 12kk aikavälille, yleisimmin kahdeksan kuukauden ikäisenä. Laskennallisesti pienen aineiston mu- kaan yksi kymmenestä astutuksesta jää tyhjäksi. Kantoajan pituus on normaalisti 58 - 63 vuoro- kautta.

Seuraavia lisääntymiseen liittyviä ongelmia on esiintynyt

Narttu ei pystynyt synnyttämään normaalisti vaan turvauduttiin sektioon joko ennakolta tai
synnytyksen pitkittyessä.
Keskenmenoja tai liian aikaisia synnytyksiä (synnytys 55-58 vrk).
Joillakin nartuilla ilmeni tiinnehtimättömyyttä.
Muutaman nartun kerrottiin synnyttäneen epämuodostuneen pennun. Näissä esiintyi mm.
kitalakihalkio, raajojen epämuodostuma, varvaspuutos, vesipää tai muu kehittymättömyys.
Puolet synnytyksistä ovat olleet normaaleita ja puolessa synnytyksissä on jouduttu turvautumaan sektioon. Seuraavia syitä keisarileikkauksiin on ollut: kookas pentu/pennut, polttoheikkous tai pol- tot loppuneet kesken synnytyksen, synnytyskanava ei auennut ja ensimmäinen pentu jäänyt jumiin synnytyskanavaan. Koira, jolle oli tehty sektio ensimmäisellä kerralla, oli kuitenkin synnyttänyt normaalisti seuraavalla kerralla.
Kyselyssä pentukuolleisuutta tuli esille ja syitä muun muassa

Synnytyksen yhteydessä pentukuolleisuuden aiheutti pennun suuri koko tai supistusten heik-
kous, jolloin pentu jäi synnytyskanavaan tai perätilasynnytys.
Kuolleena syntymiseen syynä kerrottiin istukan irtoaminen ennenaikaisesti.
Alle 3 vrk ikäisen kuolinsyynä oli keskosuus, vammaisuus tai muu elinvoiman puute.
Yli 3 vrk ikäisen kuoleman aiheuttaneita syitä olivat vesipää, keuhkojen kehittymättömyys
tai tuntemattomat syyt.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 31

4.3.5 Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet

Huolena on, että Suomessa suosioon tulisi todella pieni kokoiset ns." tea cup -maltankoirat". Mikäli koiria jalostetaan hyvin pienikokoisiksi, synnytys ongelmat lisääntyvät, pentueen koot pienenevät ja riski muista sairauksista lisääntyy. Ulkomaalaisilla internetin keskustelupalstoilla varoitetaan tästä ilmiöstä, jonka seurauksena pienen pienet koirat kärsivät liian alhaisesta verensokerista, sydän- ja verenkierron häiriöistä sekä muiden elimien vajaatoiminnasta.

Kaikkia ylilyöntejä jalostustyössä tulee välttää. Liian lyhyt/pieni kuono saattaa altistaa hengitystie- ongelmille ja kyynelkanavien ahtaumille sekä hammas ja purentavioille.

4.3.6 Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä

Suomessa maltankoirilla ei ole tullut esille sellaisia sairauksia, joiden voitaisiin sanoa olevan suu- rena syynä vakaviin ongelmiin tai kuolemiin. Tavoitteena tulee pitää yllä tällaista tilannetta ja kas- vattajien pyrkiä rotumääritelmän mukaisten yksilöiden jalostamiseen. Jalostukseen käytetään koiria terveistä ja pitkäikäisistä linjoista. Säännöllisillä terveyskyselyillä kartoitetaan rodun terveyden ti- lannetta ja tuloksista tiedotetaan.

Maltankoira liitettiin PEVISA-ohjelmaan vuoden 2020 alusta virallisten polvitarkastuksien osalta, jotta rotu pysyisi terveenä, eikä tutkimattomuuden vuoksi mahdolliset viat lisääntyisi rodussa. Jalos- tukseen käytetään vain kliinisesti terveitä koiria, joilla ei ole koiran elämää rajoittavaa sairautta tai vikoja, jotka aiheuttavat kipua tai epämukavuutta tai tarvitset säännöllistä lääkitystä tai erityisruoka- valiota. Lisäksi suositellaan, että jalostukseen käytettävillä koirille tarkastetaan, silmät ja sydän. Koolta ja rakenteelta koirien tulee olla sellaisia, että ne pystyvät lisääntymään ja synnyttämään nor- maalisti. Jos emä ei huolehdi pennuistaan, ei sitä käytetä enää jalostukseen.

Vastustuskykyyn vaikuttavien geenien köyhtyessä, saattavat autoimmuunisairaudet yleistyä. Jalos- tusvalinnoilla voidaan vaikuttaa sellaisiin koiran ominaisuuksiin, jotka eivät näy koiran ulkomuo- dossa, esim. vastustuskyky erilaisia taudinaiheuttajia vastaan.

4.4 ULKOMUOTO

4.4.1 Rotumääritelmä

Maltankoiran rotumääritelmä on päivitetty rodun alkuperämaan Italian CBM: Il Club del Bolognese e Maltese aloitteesta muutama vuosi sitten. Muutos rotumääritelmässä koskee mittasuhteiden ilmai- sumuotoa. Rungon pituus aikaisemmin ollut 38% säkäkorkeitta pidempi ja uudessa 1/3 säkäkor- keitta pidempi. käytännössä maltankoiran rungon pituus lyhenee sentillä aikaisemmasta.

Ryhmä: 9
FCI:n numero: 65 Hyväksytty: FCI 17.12.2015

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 32 Kennelliitto 29.11.2016

MALTANKOIRA
(MALTESE)
Alkuperämaa: Keskinen Välimeren alue
Vastuumaa: Italia
KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira.
FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 9 seura- ja kääpiökoirat
Alaryhmä 1 bichonit ja sukulaisrodut
Käyttökoetulosta ei vaadita.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Rotu ei ole nimestään huolimatta kotoisin Maltan saarelta, vaan nimi "maltese" on peräisin seemiläisestä kantasanasta "màlat", joka tarkoittaa satamaa tai turvapaikkaa. Sama alkuperä näkyy monessa Välimeren alueen paikannimessä, esimerkkeinä Adrianmeren saari Méléda, Melitan kaupunki Sisiliassa, ja myös Maltan saari. Tämän pienikokoisen rodun esi-isät eli- vät keskisen Välimeren satamissa ja rannikkokaupungeissa, missä ne metsästivät satamien varas- toissa ja laivojen lastiruumissa runsaina esiintyviä hiiriä ja rottia. Aristoteles (384-322 eKr.) mainit- see oman aikansa koiria luetteloidessaan pienikokoisen koirarodun, jota hän kutsuu nimellä "canis melitensis". Nämä koirat tunnettiin muinaisessa Roomassa rouvien suosittuina seuralaisina, joita jo ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut latinalainen runoilija Strabon ylisti. Monien renessanssin ajan maalareiden teoksissa tämän tyyppiset pienet koirat esiintyvät salonkien kaunotta- rien rinnalla.
YLEISVAIKUTELMA: Pienikokoinen, rungoltaan pitkähkö. Runsas, hyvin pitkä, valkoinen karva- peite. Hyvin tyylikäs ja ylväsryhtinen.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus on noin 1/3 säkäkorkeutta pitempi. Pään pituus on 6/11 säkäkorkeudesta. Rintakehän ympärysmitta on 2/3 säkäkorkeutta suurempi. Kuonon pituus on 4/11 (eli alle puolet) koko pään pituudesta. Kuonon syvyys on ainakin 20 % kuonon pituutta pie- nempi. Hännän pituus on noin 60 % säkäkorkeudesta.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Eloisa, helposti kiintyvä, kiltti ja hyvin älykäs.
PÄÄ: Melko leveä, kallon leveys on hieman yli puolet pään pituudesta.
Kallo: Kallo on hieman kuonoa pitempi; kallon leveys poskikaarien kohdalta on sama kuin kallon pituus ja siis hieman yli puolet pään pituudesta. Pituussuunnassa kallo on hivenen munanmuotoi- nen, päältä litteä, kallon harjanne on tuskin havaittavissa. Otsaluut ja kulmakaaret ovat hyvin kehit- tyneet. Otsauurre on hyvin vähäinen. Ohimon luut ovat sivuilta hieman kaarevat.
Otsapenger: Otsapenger voimakkaasti erottuva, muodostaen 90o kulman.
Kirsu: Suoraan kuononselän jatkeena. Sivulta katsottuna kirsun etulinja on pystysuora.
Kirsu on suuri, pyöreä ja ehdottomasti musta. Sieraimet ovat avoimet.
Kuono: Kuonon pituus on hieman alle puolet pään pituudesta. Kuonon tyvi silmien alta on hyvin meislautunut. Kuonon syvyys on selvästi pienempi kuin sen pituus. Kuonon sivut ovat yhdensuun- taiset mutta edestä katsottuna se ei saa näyttää nelikulmaiselta, sillä kuonoselkä liittyy kuonon si- vuihin kaarevasti. Kuono on suoralinjainen ja sen keskellä on selvä uurre.
Huulet: Edestä katsottuna ylähuulet muodostavat liitoskohdassaan hyvin avoimen kaaren. Huulet eivät ole kovin syvät, suupieli ei ole näkyvissä. Ylähuulet myötäilevät täysin alahuulia, joten kuo- non alalinjan muodostaa alaleuka. Huulten reunojen tulee olla ehdottomasti mustat.
Leuat / hampaat: Normaalisti kehittyneet leuat, siroilta vaikuttavat, täydellisesti toisiinsa sopivat. Alaleuan luun ovat suorat. Alaleuka ei ole liian voimakas, mutta ei myöskään liian heikko. Ham- maskaaret sopivat toisiinsa täydellisesti, hampaat ovat valkoiset ja täysilukuiset. Leikkaava purenta. Silmät: Ilme eloisa ja tarkkaavainen. Silmät ovat keskikokoa suuremmat ja muodoltaan pyöreähköt. Silmäluomet ovat tiiviit. Silmät eivät koskaan ole syvällä sijaitsevat, vaan vain aavistuksen ulkone- vat. Katse suuntautuu lähes suoraan eteenpäin. Edestä katsottuna silmissä ei tule näkyä kovakalvoa

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 33

(silmänvalkuaista). Silmät ovat väriltään tumman okran väriset. Silmäluomien reunat ja vilkkuluo- met ovat mustat.
Korvat: Lähes kolmion muotoiset, niiden leveys on noin 1/3 pituudesta. Korvat ovat kiinnittyneet korkealle poskikaarien yläpuolelle, riippuvat päänmyötäisesti ja ovat tyvestään hieman koholla. KAULA: Vaikka kaula on runsaskarvainen, kaartuva niskalinja erottuu selvästi. Kaulan pituus on noin puolet säkäkorkeudesta. Kaulan asento on ryhdikäs. Ei löysää kaulanahkaa.

RUNKO: Pituus olkanivelestä istuinluiden kärkeen on 1/3 säkäkorkeutta suurempi. Ylälinja: Suora hännän kiinnityskohtaan asti.
Säkä: Hieman selkälinjaa korkeammalla.
Selkä: Pituus yli puolet säkäkorkeudesta.

Lantio: Lanne-selkälinjan jatke. Lantio on hyvin leveä ja pitkä ja vaakatasoon nähden 10 o kul- massa.
Rintakehä: Tilava, syvä, hyvin kehittynyt, ulottuu kyynärpäiden alapuolelle. Kylkiluut eivät ole liian kaarevat. Rintalasta on hyvin pitkä.

HÄNTÄ: Kiinnittynyt lantion tasolle, tyvestään paksu ja kärjestään ohut. Häntä muodostaa yksin- kertaisen suuren kaaren, jonka kärki jää lonkkaluiden väliin ja koskettaa lantiota. Jommallekum- malle sivulle kaartunut häntä sallitaan.
RAAJAT

ETURAAJAT:
Yleisvaikutelma: Kokonaisuudessaan rungonmyötäiset, suorat ja yhdensuuntaiset.
Lavat: Pituus 1/3 säkäkorkeudesta. Viistot, lapojen kärjet selvästi etäällä toisistaan.
Olkavarret: Lapaa pitemmät ja hyvin kulmautuneet.
Kyynärpäät: Eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
Kyynärvarret: Kuivat, eivät kovin lihaksikkaat mutta koiran kokoon nähden melko vahvaluustoiset. Ranteet: Samassa pystysuorassa linjassa kuin kyynärvarret, joustavat, eivät saa olla muhkuraiset. Ohuen ihon peittämät.
Välikämmenet: Samat ominaisuudet kuin ranteessa. Lyhyytensä vuoksi pystysuorat.
Etukäpälät: Pyöreät, varpaat tiiviit ja kaareutuneet. Kaikkien polkuanturoiden tulisi olla mustat. Kynsien tulisi myös olla mustat tai ainakin tummat.
TAKARAAJAT:
Yleisvaikutelma: Kokonaisuudessaan vahvaluustoiset, yhdensuuntaiset ja takaa katsottuina pysty- suorat pakarasta maahan.
Reidet: Lihaksikkaat ja hieman viistot. Takareuna on pyöristynyt.
Polvet: Normaalirakenteiset, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
Sääret: Uurre luun ja jänteen välissä on vain heikosti erottuva. Sääret ovat 55 o kulmassa vaakata- soon nähden ja hieman reisiä pitemmät.
Kintereet: Kinnerkulma on 140o.
Välijalat: Etäisyys maasta kintereeseen on hieman yli 1/3 säkäkorkeudesta. Välijalat ovat melko ly- hyet ja täysin pystysuorat.
Takakäpälät: Pyöreät, varpaat tiiviit ja kaareutuneet. Kaikkien polkuanturoiden tulisi olla mustat. Kynsien tulisi myös olla mustat tai ainakin tummat.
LIIKKEET: Tasapainoiset, vapaat, kevyesti maata koskettavat. Ravissa askel on lyhyt ja hyvin no- pea.
NAHKA: Hyvin tiivis kaikissa osissa runkoa, tummia ja punaviinin värisiä pigmenttiläiskiä erityisesti selässä.
KARVAPEITE
Karva: Tiheä, hohtava, kiiltävä, raskaasti laskeutuva ja silkkinen. Hyvin pitkä ja kauttaaltaan suora koko rungossa, vailla minkäänlaista laineikkuutta tai kihartumista. Rungon karvapeitteen tulee olla säkäkorkeutta pitempää ja laskeutua viitan tavoin raskaasti maahan asti. Karvapeitteen tulee olla tii- viisti rungonmyötäistä, kauttaaltaan peittävää eikä se saa muodostaa töyhtöjä tai tupsuja. Hapsut

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 34

ovat sallittuja eturaajoissa kyynärpäistä käpäliin ja takaraajoissa polvista käpäliin. Ei pohjavillaa. Päässä karvapeite on hyvin pitkää, samoin kuonossa, jossa se sulautuu partaan, sekä kallossa, jossa se laskeutuu sulautuen lopulta korvat peittävään karvoitukseen. Hännän karvat laskeutuvat toiselle puolelle runkoa, ts. kupeen ja reiden päälle; häntäkarvojen tulee ulottua kintereeseen.

Väri: Puhdas valkoinen, vaalea norsunluunsävy on sallittu. Hieman vaaleaa oranssinväristä vivah- detta suvaitaan, mutta se ei ole toivottavaa ja luetaan virheeksi.
KOKO JA PAINO
Säkäkorkeus: Urokset 21-25 cm Nartut 20-23 cm.

Paino: 3-4 kg.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista on luettava virheiksi suhteutettuna virheen vaka- vuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.

Molemminpuolinen karsastus (kierosilmäisyys)
Liian pitkä runko VAKAVAT VIRHEET:
- Kyömy kuononselkä.
- Voimakas alapurenta.
- Säkäkorkeus uroksilla yli 26 cm tai alle 19 cm, nartuilla yli 25 cm tai alle 18 cm
  HYLKÄÄVÄT VIRHEET:

Vihaisuus tai liiallinen arkuus
Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen
Korostuneesti erisuuntaiset tai yhtyvät pään linjat.
Täydellinen pigmentin puute kirsussa tai muun värinen kuin musta kirsu
Yläpurenta
Herasilmä
Täydellinen pigmentin puute silmäluomien reunoissa
Hännättömyys tai normaalia lyhyempi häntä (synnynnäinen tai typistetty).
Kähärä karvapeite
Muu kuin valkoinen väri, vaaleaa norsunluunväriä lukuun ottamatta.
Poikkeavan väriset läiskät riippumatta niiden laajuudesta.
HUOM: Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussei- hin.
Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria.
Aikaisempi Suomen kennelliitossa hyväksytty maltankoiran rotumääritelmä oli vuodelta 27.11.1989 ja oli alunperin Italiasta. Siihen asti on ollut käytössä rinnakkain italialainen, amerikka- lainen ja englantilainen maltankoiran rotumääritelmä, mikä on haitannut jalostustyötä ja jakanut mielipiteitä ulkomuotoarvosteluissa. Eri maiden rotumääritelmät poikkeavat toisistaan esimerkiksi kallon ja kuonon mittasuhteiden osalta. (Maltankoira-Bichon maltais -lehti 2/1989)
Edelleen maltankoiralle löytyy kolme virallista rotumääritelmään Englantilainen, Amerikkalainen (mitä käytetään myös useissa Aasian maissa) ja FCI:n rotumääritelmä, jota noudatetaan suuressa osin manner Euroopan maissa ja se on lähtöisin rodun alkuperä maasta Italiasta. Rotumääritelmissä on joitain eroavaisuuksia: esimerkiksi Amerikan kennel clubin virallisen rotumääritelmän (hyväk- sytty 10.3.1964) maltankoiran koon tulee olla alle 7 paunaa, eli alle 3kg. (American Maltese Asso- ciation ). Aasian maissa tiedetään olevan pienikokoisia yksilöitä. Valitettavasti myös ns. toy ja tea- cup koirien jalostus on muoti-ilmiönlailla levinnyt ja tuonut markkinoille miniatyyrikokoisia koiria.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 35

4.4.2 Näyttelyt ja jalostustarkastukset

Ulkomuototuomarien neuvotteluissa 15.-16.10 .1988 todettiin maltankoirien tason olevan Suomessa surkea ja rotua on arvosteltu aivan liian lepsusti eikä rotu ole kehittynyt. Tuolloin todettiin näytte- lyissä esitettävillä koirilla olevan liian vähän karvaa ja turkit olivat hoitamattomia ja epäsiistejä. Koirilla saattoi olla kuono-osa pidempi kuin kallon pituus ja pahana tyyppivirheenä pidettiin liian pyöreitä kalloja ja korkeita otsia. Lisäksi tuolloin määriteltiin, että ihanne mittasuhteet muodostuvat silloin, sä'ästä hännän tyveen, eli selän pituus, on sama kun säkäkorkeus. Myös puutteelliseen pig- menttiin puututtaisiin jatkossa ankarammin. (Maltankoira-Bichon maltais -lehti 2/1989)

Vuosittain maltankoiria käy näyttelyssä Suomessa useita kymmeniä, joista osa on ulkomaalaisia koiria. Useimmiten näyttelyihin osallistuu alle 10 koiraa/näyttely, vain rodun erikoisnäyttelyssä ja voittaja näyttelyissä on ollut enemmän kuin 10 koiraa kilpailemassa. Näyttelykoirien taso Suomessa on aika hyvä ja osa koirista kilpailee myös ulkomailla näyttelyissä. Seuraavissa kuvioissa (kuvio 14 - 15) on esitetty näyttelytulosten määrä vuosittain ja prosentteina laatuarvostelun tulokset.

300 250 200 150 100

Maltankoirien näyttelytuloksia/vuosi

0
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Kaavio 14.Maltankoirein vuosittaisten näyttelytulosten määrät Suomessa 2003 - 2021.(KoiraNet-jalostustietojärjestelmä 2022).

Tulosmäärissä on vaihtelua 54 - 269 kpl välillä. Vuonna 2014 järjestettiin Suomessa Maailmanvoit- tajanäyttely, mikä nostaa sen vuoden näyttelytulosten määrää. Maailmavoittaja näyttelyyn osallistui 67 maltankoiraa. Vuosi 2020 oli hiljainen useiden näyttelyiden peruunnuttua Covid-19 pandemia kokoontumisrajoitusten vuoksi.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 36

Maltankoirien vuosittaiset näyttelytulokset prosentteina

Kaavio 15.Maltankoirien vuosittaiset näyttelytulokset prosentteina 2011 - 2021. (KoiraNet-jalostustietojärjestelmä 2022).

Suuri osa näyttelyissä palkitusta koirista ovat saaneet laatuarvostelussa arvion erinomainen (ERI). Vaihtelua on ollut eri vuosina 63 - 88% näyttelytuloksista. Erittäin hyvällä (EH) on palkittu 9 - 31% ja laatuarvosanan hyvä (H) on saanut 1 - 6 %. Vain yksittäisiä koiria on saanut satunnaisesti näyttelyssä tyydyttävän (T), ei voi arvostella (EVA) tai hylätyn (HYL).

Maltankoirat ry julkaisee vuosittain leikkimielisen TOP-maltankoiralistauksen näyttelyissä menes- tyneistä koirista, joiden kuvat julkaistaan yhdistyksen lehdessä ja kotisivuilla. Kaikki edellisen vuo- den näyttelytulokset arvosteluineen julkaistaan kootusti yhdistyksen vuoden ensimmäisessä leh- dessä.

Virallisia jalostustarkastuksia maltankoirille ei ole tehty. Epävirallinen jalostustarkastus tehtiin ke- säpäivien yhteydessä 2015, jossa arvioitiin koirien ulkonäköä. Jalostustarkastukset olisivat hyvä keino saada näkyviin potentiaalisia kotikoiria, jota voisi hyödyntää jalostuskäytössä.

4.4.3 Ulkomuoto ja rodun käyttötarkoitus

Maltankoira ei ole koriste-esine. Tärkein asia maltankoiran ulkonäössä on rakenne ja rungon mitta- suhteet. Koirilla tulee olla vahva ja terve luusto, erityisesti tulisi kiinnittää huomiota etuosiin. Hän- nän asento ei saa olla liian litteä tai pysty vaan ilmavasti kaarella. Toiseksi tärkeimpänä asiana pide- tään turkin laatua. Turkin tulee olla puhdas ja laadultaan suoraa. Turkkia ei saa suoristaa keinotekoi- sesti eikä käsitellä vaalentavilla aineilla. Kolmanneksi pigmentin tulee olla musta, myös silmäluo- missa ja tassunpohjissa. Maltankoiralla tulee olla rodunomaiset nopeat liikkeet. (Maltankoira- Bichon maltais -lehti 3/2002)

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 37

Kuva 2. Maltankoiran mittasuhteet. (Il maltese) Maltankoiran runko karvan alla

AB = koiran säkäkorkeus
CD = rungon pituus (> AB)
EF = pään pituus = 6/11 säkäkorkeudesta
Seuraavassa taulukossa on esitetty rotumääritelmän mukaisia maltankoiran mittasuhteita eri säkä-

korkeuksiin suhteutettuna.

Taulukko 9. Maltankoiran mittasuhteita. Urosten säkäkorkeus 21- 25 cm ja nartulla 20 - 23cm.

HG = kaulan pituus = 1⁄2 säkäkorkeudesta IL = 11/20 säkäkorkeudesta
MN = 1/3 säkäkorkeudesta

säkä-kor- keus

rungon pi- tuus
1/3 pidempi kuin säkäkor- keus

25,3

34,7

rinnan ym- pärys
2/3 säkä- korkeutta suurempi

31,7

43,3

pään pituus 6/11 osa säkä-korkeu- desta

10,4

14,2

kuonon pi- tuus 4/11osa pään pituu- desta

3,8

5,2

kuonon sy- vyys
20 % vä- hemmän kuin pituus

3,0

4,1

hännän pi- tuus
60% säkä- korkeudesta

1990-luvun alussa alettiin ihannoida neliömäisiä koiria ja entistä lyhyempiä kuonoja. Lyhyet kuonot aiheuttivat hammaspuutoksia välihampaisiin. Liian kapeaan leukaosaan etuhampaat saattavat olla epätasaisessa rivissä tai myös etuhampaissa saattaa esiintyä puutoksia.

Olemukseltaan maltankoiran tulee olla hyvin tyylikäs ja ylväsryhtinen ja kokonaisvaikutukseltaan sen tulee olla tasapainoinen ja sopusuhtainen. Selkälinjan tulee olla tasapainoinen niin seisoessa

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 38

kuin liikkeessä ja hännän kaaren ilmava. Seuraavassa kuvassa on esitetty oikeanlainen selkälinja sekä virheellisiä asentoja

Kuva 3. Maltankoiran selkälinja ja rungon muoto.

Oikea, suora selkälinja

Kaareva selkälinja, koira köyristää selkää

Laskevaselkälinja /notko selkä

Nouseva selkälinja / takakorkea

Lyhyt kaula

Lyhyt runko /neliömäinen

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 39

Oikeanlainen häntä, avoin hännän kaari

matala, litteä häntä

suora häntä, pysty hännän asento

kippura häntä

hännän kiinnitys matalalla

Kuva 4. Maltankoiran hännän asentoja.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 40

Pään oikeat mittasuhteet, kuo- non pituus 1/3, pään mitta 2/3, selvä otsapenger

pitkä kuono

lyhyt kuono

laskeva kuono

pysty kuono

Kuva 5. Maltankoiran kuonon pituus ja suunta.

Vuonna 2007 tehdyn terveys ja elinvoimaisuus kyselyn mukaan, Suomalaisissa maltankoirissa on jonkin verran kookkaita ja raskaita, pieniä ja neliömäisiä yksilöitä, mutta yleisesti ottaen koot ja mittasuhteet ovat oikeanlaisia. Liioitellut koot, tyypit ja päät tulisi karsia pois eikä niitä pitäisi suo- sia näyttelyissä. Muun muassa liian lyhyt kuono-osa aiheuttaa koiralle hengitysvaikeuksia ja ham- maspuutoksia. Yksittäinen ulkomuodollinen seikka on maltankoiran häntä. Tiukka häntärulla, ma- tala häntä tai lyhyt häntä olivat tavallisimmat heikkoudet. Lisäksi silmien sijainti liian lähellä toisi- aan tai matala otsapenger, eivät ole toivottuja piirteitä. Liitteessä 3 on valokuvia suomalaisten omis- tamista maltankoirista vuosien varrelta.

Kyselyssä 2012 mukana olleiden koirien paino vaihteli 2,5 kilon ja 5,2 kg:n välillä, sukupuolesta riippumatta. Koirien painon keskiarvo oli 3,7kg. Korkeus ja pituusmitoissa ei tarvinnut olla viralli- sia mittaustuloksia, joten mittaustarkkuus saattaa vaihdella mittaustavasta riippuen. Urosten säkä- korkeuden keskiarvo oli 23,8 cm (tulokset olivat välillä 22-26cm) ja narttujen 22,9cm (tulokset oli- vat välillä 20 - 26 cm). Uroksien selän pituuden keskiarvo oli 27,7 cm (vaihtelu välillä 24-34cm) ja narttujen selänpituuden keskiarvo oli 26,4 cm (vaihtelu välillä 23-31cm).

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 41

Maltankoirat ovat jalostettu seurakoiriksi ja rodun nykyinen rakenne vastaa tätä käyttötarkoitusta. Koska maltankoira on ns. turkkirotu, tulisi turkinlaatuun kiinnittää jatkuvasti huomiota. Oikeanlaa- tuinen turkki ei kiharru kosteanakaan. Nykyään on käytössä kehittyneempiä hoitotuotteita ja erilai- sia karvan suoristusmenetelmiä. Niiden käytöllä voidaan myös peittää virheitä, mikä ei palvele ro- dun jalostusta.

4.4.4 Yhteenveto rodun keskeisimmistä ulkomuoto- ja rakenneongelmista

Suomen maltankoirien laatutaso on vaihteleva, mutta näyttelyissä käyvien maltankoirien tasoa voi- daan pitää yleisesti hyvänä. Maltankoirissa on jonkin verran kookkaita ja raskaita sekä pieniä ja ne- liömäisiä yksilöitä, mutta yleisesti ottaen koot ja mittasuhteet ovat rotumääritelmän mukaisia. Ulko- muototuomareita on koulutettu ja koirien terveydellisiä ominaisuuksia on nostettu enemmän esille kuin aikaisemmin.

Koko ja mittasuhteet ovat tärkeitä. Liian pieni koko tuo rotuun synnytys- ja luusto-ongelmia. Oike- anlainen selkälinja, hännän kaari, rinnan syvyys, ryhdikäs kaula, hyvä pigmentti ja pään mittasuh- teet ovat turkin ohella tärkeitä maltankoiran ulkomuodossa.

Rodun ulkomuodossa esiintyviä yleisimpiä puutteita ovat: epätasainen selkälinja, lyhyt kaula, puut- teelliset kulmaukset, vinot eturaajat, liian matalat hännän kaaret tai korkeat hännät, matalalle kiin- nittyneet hännät. Lyhyiden ja kapeiden kuonojen seurauksena esiintyy jonkin verran hammas- puutoksia. Liian pienet silmät ja pigmentti puutokset ja värjääntyneet silmäalus tai naamakarvat häi- ritsevät maltankoiran tyypillistä ilmettä.

Useilla näyttelyissä käyvillä maltankoirilla turkin laadut ovat hyvät pitkät, suorat, kiiltävät ja hyvin laskeutuvat. Tähän vaikuttaa osaltaan laadukkaat aineet ja välineet sekä paneutuminen turkin hoi- toon. Turkinlaaduissa esiintyy myös pehmeää pumpulimaista ja kihartuvaa karvaa, paksua karkeam- paa tai runsasta villavaa karvaa. Useat pitävät koiran turkin lyhyeksi leikattuna, jolloin oikeanlaisen turkin laadun arvostus on laskenut.

5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA

5.1 Käytetympien jalostuskoirien taso

Käytetyimpien jalostuskoirien taso Suomessa on vaihteleva. Suurimmalla osalla jalostukseen käyte- tyistä koirista on näyttelytulos ja nykyisin myös enenemässä määrin on tehty terveystarkastus. Uroksia, joita on käytetty suositusmäärää enemmän jalostukseen, on käytetty nartuille, joilla on ma- talampia näyttelytuloksia tai ei lainkaan näyttelytulosta myös samoja uros-narttu yhdistelmiä on toistettu, vaikka edellistä pentueista ei ole näyttöä näyttelymenestyksen osalta. Suuri osa pennuista menee lemmikeiksi, eikä kaikilla ole kiinnostusta pitää turkkia pitkänä, jolloin kasvattajan on vai- kea saada koiria esille ja jalostuskäyttöön.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 42

5.2 Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutuminen

Maltakoiran edellinen jalostuksen tavoiteohjelma JTO 2019-2023 on toteutunut hyvin. Rodun suku- siitosaste on pysynyt alahaisena ja rodun tehollinen populaatio on noussut. Pentumäärät ovat lisään- tyneet. Rotu liitettiin PEVISA-ohjelmaan 2020 vuoden alussa polvitarkastuksien osalta, mikä on osaltaan parantanut terveystarkastuksien tekemistä.

Maltankoiran ensimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma JTO on ollut voimassa 2014 - 2018. Yhdis- tyksen jalostustoimikunnalla on ollut keskeisenä tavoitteena edistää yhteistyötä kasvattajien kesken ja sitä kautta saada maltankoirakanta vastaamaan luonteeltaan, rakenteeltaan, ulkomuodoltaan ja sii- tosominaisuuksiltaan FCI:n rodulle asettamia määritelmiä. Tätä aikaisemmin yhdistyksellä on ollut "Jalostusohjesääntö", mikä on antanut suosituksia jalostuskoirien käyttöön muun muassa nartun iän suhteen sekä antanut neuvoja siitosyhdistelmien suunnittelussa. Vanha sisäinen jalostusohjesääntö asetti myös kriteerin jalostukseen käytettävien koirien näyttelytuloksista, mikä piti olla vähintään H.

Yhdistyksen vuoden ensimmäisessä lehdessä on esitetty koontitaulukko edellisen vuoden jalostuk- seen käytetyistä koirista ja niiden jälkeläismääristä. Taulukkoon on myös koottu jalostuskoirien ter- veystarkastustulokset. Rotuyhdistyksen kasvattajalistan vaatimuksena on ollut vuodesta 2017 läh- tien, että jalostukseen käytettävillä koirilla olisi voimassa oleva polvitarkastustulos.

Jälkeläismäärän rajoittaminen on johtanut siihen, että tuontikoiria käytetään vain kasvattajan/tuojan omassa kennelissä, jolloin monimuotoisuus, mahdollisuudet erilaisille yhdistelmille ja yhteistyö vä- henevät. Näyttelytulosten vaatiminen jalostuskoirilta on mahdollisesti rajannut potentiaaliset koti- koirat pois jalostuksesta, mikä vähentää jalostukseen käytettävien koirien määrää entisestään ja ka- ventaa geenipohjaa. Koirille on ollut vaikea löytää koteja, joissa maltankoiran turkki pidettäisiin ro- tumääritelmän mukaisesti pitkänä ja oltaisiin kiinnostuneita näyttelyistä ja rodun jalostamisesta.

Yhteistyön heikentyessä, saatetaan turvautua helposti saatavilla olevaan urokseen, vaikka sillä olisi- kin maksimi pentumäärä täynnä. Tai sitten JTO:n suosituksien merkitystä ei ole ymmärretty tule- vien sukupolvien osalta ja ongelma jatkuu tai pahenee seuraavassa sukupolvessa, johon joudutaan hakemaan erisukulinjan parituskumppani ulkomailta, kun kaikki edelliset syntyneet pennut ovat su- kulaisia keskenään.

6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS

6.1 Jalostuksen tavoitteet

Maltankoirien nykytilanne on 2000-luvulla parantunut verrattaessa 1990-luvun populaatioon. Uusia koiria on tuotettu ulkomailta, pentueiden määrät ovat kasvussa ja sukusiitosprosentti on ollut lasku- suuntainen. Samoja uroksia on kuitenkin käytetty jalostukseen useita kertoja, mikä aiheuttaa tule- ville sukupolville paineita. Jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota jalostuspohjan laajuuteen, pitää sukusiitosprosentti alhaisena ja valita paritettavat koirat erisukuisista linjoista.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 43

Rotuyhdistyksen tavoitteena on:

- Säilyttää maltankoirat terveinä, elinvoimaisena, ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukai-
sina, hyväluonteisina lemmikkeinä, harrastus- ja jalostuskäytössä.
- Pitää maltankoira luonteeltaan ja hermorakenteeltaan terveenä, ettei arkuus, aggressiivisuus
tai muut luonnehäiriöt lisäänny.
- Estää, ettei maltankoiran ulkomuodossa tapahdu merkittäviä muutoksia muotivirtausten tai
väärien jalostusvalintojen vuoksi ja että ulkomuoto säilyy liioittelemattomana ja rakenne ter- veenä.
Rotuyhdistys lisää toiminnallaan yleistä koiratietoutta, valistaa kasvattajia rodun jalostukseen liitty- vissä asioissa ja edistää rodun tunnettavuutta antamalla rodusta objektiivista informaatiota ja kou- luttamalla jäseniä. Rotuyhdistys kerää tietoa maltankirien terveydestä sekä luonteista ja käyttäyty- misestä.
Rotuyhdistys ohjeistaa kasvattajat valitsemaan pennuilleen vastuuntuntoiset kodit ja antamaan uu- delle pennun omistajalle oikeaa informaatiota maltankoirasta ja sen hoidosta. Rotuyhdistys pitää yllä avointa keskustelua maltankoiran kasvattajien välillä sekä kaikkien maltankoiran harrastajien kesken.
6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille
Maltankoirien jalostuksessa tulee kiinnittää huomiota koirien luonteeseen, terveyteen, terveeseen rakenteeseen ja ulkomuotoon. Luonteeltaan pelokasta tai aggressiivisia koiria ei käytetä jalostuk- seen. Koirien luonteita voidaan testata osallistumalla jalostustarkastukseen, luonne testeihin ja myös koiranäyttelyissä arvioidaan koiran luonnetta ja käyttäytymistä.
Kaikilla jalostukseen käytettäville koirilla tulisi olla voimassa virallinen polvitarkastustulos, PEVISA-esityksen mukaisesti. Lisäksi suositellaan tehtäväksi silmätarkastus ja sydämenkuuntelu- tutkimus. Jalostuskoiran tulee olla kliinisesti terve, ei toistuvia tai pitkäaikaisia lääkityksiä, ei aller- gioita tai rakenteellisia synnynnäisiä vikoja. Uroksella tulee olla normaalit kivekset. Jalostukseen suositaan pitkäikäisiä sukulinjoja. Lisäksi erityisesti tuontikoirilta, toivotaan DNA- polveutumis- määritys, jotta voidaan olla varmoja koirien sukulaisuussuhteista.
Rekisteröintiohjeen mukaisesti yli 8 -vuotiasta narttua ei tulisi käyttää enää jalostukseen, ellei eläin- lääkäriltä ole todistusta nartun terveydentilasta. Pentueiden välin tulee olla vähintään kymmenen kuukautta, yksi tiheämpi pentujen teettäminen on sallittu rekisteröintiohjeessa. Yli 5 vuotiasta nart- tua ei tule astuttaa, jos sillä ei ole aikaisemmin tehty pentuja. Astutettavien koirien tulee olla vähin- tään 18 kk ikäisiä ja mielellään tätä vanhempia.
Koiran elinikäinen jälkeläismäärä ei saa ylittää 5% rodun populaatiossa rekisteröidyistä pennuista yhden sukupolven (4vuotta) aikana (Jalostusstrategia 2018). Nykyisillä rekisteröintimäärillä maksi- mipentumäärä koiraa kohden olisi 19 - 22 jälkeläistä. Maltankoirista kuitenkin alle puolet jatkavat sukua seuraavassa sukupolvessa.
Suositellaan, että jalostukseen käytettävällä uroksilla saa olla korkeintaan 20 jälkeläistä 5 ikävuo- teen mennessä (mikäli jälkeläisiä on alle 20 hyväksytään vielä 1 pentue kokonaisuudessaan). Kun uros täyttää 5 vuotta hyväksytään yhteensä 30 jälkeläistä, (mikäli jälkeläismäärä on alle 30 hyväk- sytään vielä yksi pentue kokonaisuudessaan).

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 44

Suosituksena on, että jalostukseen käytettäviä koiria olisi käytetty näyttelyissä, joista olisi vähintään tulos H. Jos kyseistä koiraa halutaan käyttää uudelleen jalostukseen, vaaditaan vähintään näyttelytu- losta ERI (laatuarvostelun erinomainen) ja SA (sertinarvoinen) tai jälkeläisnäyttöä ensimmäisestä pentueesta vähintään EH (laatuarvostelun erittäin hyvä) tulosta jälkeläisiltä. Näin osoitetaan, että seuraava sukupolvi on edellistä parempi.

Koiria, jotka eivät täytä ulkomuodoltaan ja mittasuhteiltaan rotumääritelmän vaatimuksia, ei tulisi käyttää jalostukseen. Kuten alle 3 kg tai yli 5 kg kokoisia koiria ei tulisi käyttää jalostukseen. Säkä- korkeudeltaan uros ei saa olla yli 26 cm tai alle 19 cm, vastaavasti narttu ei saa olla yli 25 cm tai alle 18 cm korkea. Kaikkia liioiteltuja piirteitä tulee välttää. Jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla leikaava saksipurenta.

6.3 Rotuyhdistyksen toimenpiteet

Rotuyhdistyksen jalostustoimikunta ohjaa jalostusvalinnoissa huomioimaan tämän jalostusohje- säännön periaatteita. Jalostuskoirille asetettavalla pentukiintiöllä varmistetaan geenien monimuotoi- suus ja jalostusmateriaalin laajuus tulevissa sukupolvissa. Siitokseen tulee käyttää terveistä ja pit- käikäisistä suvuista polveutuvia koiria, joilla ei ole läheistä sukulaisuussuhdetta. Tällä varmistetaan pentujen elinvoimaisuus ja pentuekoko säilyy riittävän suurena (3-4 pentua/pentue). Myös ns. koti- koirien mahdollista käyttöä jalostukseen tulisi harkita enemmän, koska sieltä löytyy hyviä yksilöitä jalostuskäyttöön.

Rotuyhdistys seuraa rodun tilaa määräajoin ja tämä toteutetaan suorittamalla terveys- ja luonneky- sely kasvattajille ja omistajille. Yhdistys on laatinut kyselykaavakkeen ja kysely tehdään 3-vuoden välein.

Rotuyhdistys tekee vuosittain rodun tilastot ja analyysit jalostukseen käytetyistä koirista ja niiden jälkeläisistä, jotka julkaistaan rotuyhdistyksen lehdessä. Yhdistys kannustaa kasvattajia liittämään uuden pennun omistajan ensimmäiseksi vuodeksi yhdistykseen pentuejäseneksi. Myös jäsenhankin- takampanjoita uusien jäsenien saamiseksi järjestetään.

Rotuyhdistys tarjoaa kasvattajille, harrastajille ja rodusta kiinnostuneille objektiivista ja oikeaa tie- toa jäsenjulkaisun kautta sekä kannustaa omistajia näyttely-, agility- tai muuhun harrastustoimin- taan koiran kanssa.

Rotuyhdistyksen kautta kasvattajalla on mahdollisuus saada pennunhoito-opas, joka sisältää kirjal- lista aineistoa pennun hoidosta uudelle pennunomistajalle sekä tietoa maltankoiran turkin hoidosta ja hoitovälineistä. Yhdistyksen jäsenet voivat osallistua yhdistyksen järjestämille turkinhoitokurs- seille.

Rotuyhdistys tukee yhteistyötä kasvattajien välillä ja omalla toiminnallaan kannustaa avoimuuteen. Samalla pitää yllä avointa keskustelua maltankoiran kasvattajien ja kaikkien maltankoiran harrasta- jien kesken. Kasvattajia kannustetaan avoimempaan yhteistyöhön.
Rotuyhdistys neuvoo ja ohjaa uusia kasvattajia kaikissa kasvattamiseen liittyvissä asioissa ja heille annetaan tietoja maltankoirista ja maltankoirien menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Uudella kasvattajalla on mentorina yleensä se vanhempi kasvattaja, jolta hän on ostanut jalostuskoi- ransa. Rotuyhdistyksen jalostustoimikuntaa voi käyttää apuna sopivan parituskumppanin etsimiseen koiralle.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 45

Mahdollisuuksien mukaan pidetään yhteyttä ulkomaisiin tahoihin internetin tai jäsenjulkaisun kautta. Näyttelyissä solmitaan suhteita ulkomaisiin kasvattajiin ja pyritään lisäämään ja ylläpitä- mään kansainvälistä yhteistyötä.

6.4 Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin

Seuraavassa taulukon avulla on esitetty mahdolliset maltankoirien jalostuksen vahvuudet, heikkou- det uhat ja mahdollisuudet

Taulukko 10. Nelikenttä analyysi; vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

V ahvuudet

- Kaunis viehättävä koirarotu lemmikkinä ja sopii harrastuskäyttöön
- Sukusiitos-% on pieni populaation kokoon näh- den.

- Hyödyntämätöntä jalostusmateriaalia on olemassa - "kotikoirat".
- Luonteet ovat pääosiltaan hyvät.
- Koirat ovat pääosiltaan terverakenteisia. - Rotu on terve ja melko pitkäikäinen.

- Pääosiltaan rodun taso on hyvä.
- Viehättävä seurakoira.
- Palkitseva näyttelykoira.
- Rodussa ei muotivirtauksia vaan näyttelyissä ja ja- lostuksessa arvostetaan rotumääritelmän mukaisia ja terverakenteisia maltankoiria.

- Maltankoira ei ole ns. muotikoira, vaikka kysyntä ylittää tarjonnan.
- Kasvattajien vastuu pentujen sijoittumisesta sopi- viin koteihin.

- Tietotaidon lisääntyminen rodun harrastajissa
- Pitkään rotua harrastaneilla kasvattajilla on koke- musta ja näkemystä rodun jalostamiseksi.
- Säännöllisillä terveyskyselyillä saadaan tietoa ro- dun terveydentilasta

Heikkoudet

- Aktiivisia kasvattajia vähän, jolloin yksittäisen kasvattajan jalostusvalinnat ja kasvatuksen laajuus vaikuttavat kannan kokoon ja rakenteeseen.
- Hyväksytään, että pieni koira saa olla hiukan äksy. Arkoja ja aggressiivisia yksilöitä käytetään jalos- tukseen.

- Etuosat kapeita, rakennevirheet.
- Hammasongelmat ja silmien vuotaminen.
- Vaativa turkinhoito
- Pääosiltaan samat koirat näyttelyissä
- Muotivirtaukset näkyvät rodun ulkomuodossa.
- Ulkomuoto vaihtelee eri yksilöiden välillä.
- Moninaiset/epärealistiset valintaperusteet pennun hankinnassa
- Rodun kauneus voi johtaa ostajan vääriin valintoi- hin.
- Kasvattajien välinen vähäinen yhteistyö
- Tuontikoirien terveystaustojen tuntemattomuus
- Vähäinen jalostusyksilöiden määrä.
- Terveystutkimuksien vähäinen käyttö tai tulokset salataan
- Terveyskyselyn vähäinen vastausaktiivisuus

Mahdollisuudet

- Suunnitelmallinen jalostus käyttämällä erilinjaisia uroksia ja narttuja.
Ensisijainen vastuu rodusta on kasvattajilla ja jalos- tusuroksen omistajilla.

- Kriittisten jalostusvalintojen kautta luonteet säily- vät terveinä.
- Jalostukseen käytetään terveitä yksilöitä
- Terveystilanteen seuranta.

- Yhteistyö ja tiedon kulku kasvattajien välillä avoi- meksi.
- Tuontikoirat ja ulkomaan astutukset rikastuttavat geenipohjaa.

- Mahdollisuus liittyä PEVISAan.
- Hyödyntämätöntä jalostusmateriaalia on olemassa - "kotikoirat".

Uhat

- Samoja yhdistelmiä toistetaan ilman pentuseuran- taa.
- Yksittäisten koirien liikakäyttö.
- Satunnaiset jalostusvalinnat lisäävät luonneongel- mia, josta syntyy koiran pito ongelmia.

- Uusia vakavia sairauksia tulee rotuun.
- Perinnölliset sairaudet lisääntyvät.
- Avoimuuden puute ja leimautumisen pelko kas- vattajien kesken.
- Omien koirien sairauksien tai vikojen salailu.
- Kasvattajien piittaamattomuus pentujen sijoittumisesta oikeisiin koteihin.
- Pentukysyntä ohjaa jalostusta.
- Koirien lähisukuisuus kaventaa geenipohjaa.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 46

- Rotukanta pääosiltaan terverakenteinen
- Suomessa ei muotivirtauksia vaan näyttelyissä ja jalostuksessa arvostetaan rotumääritelmän mukaisia ja terverakenteisia maltankoiria.
- Maltankoira ei ole ns. muotikoira, vaikka kysyntä ylittää tarjonnan.
- Sukusiitosprosentti pääsääntöisesti pysynyt al- haalla.
- Pentujenhankkijoista uusia kasvattajia.

- Aktiivisia kasvattajia vähän, jolloin yksittäisen kasvattajan jalostusvalinnat ja kasvatuksen laajuus vaikuttavat kannan kokoon ja rakenteeseen.
- Tuontikoirien terveystaustojen tuntemattomuus. - Jalostuspohja kapenee liikaa /jalostuksessa liian vähän koiria.

- Rodun terveyden ja elinvoiman heikentyminen. - Suunnittelematon jalostus.
- Sukusiitosprosentin nouseminen
- Pentutehtailu => muotirotu, olettamus taloudelli- sesta hyödystä.

Rotuun kohdistuvia uhkia on olemassa ja varautumiskeinot niiden välttämiseksi tulisi ennakoida. Maltankoiraan kohdistuvista riskeistä ehkä suurin on geenipoolin kapeneminen tai vinoutuminen. Kaikki yllä esitetyt uhat eivät kuitenkaan ole todennäköisiä, mutta kuitenkin mahdollisia. Liitteessä 3 on esitetty riskiarviointi.

6.5 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta

Suomessa maltankoirat ovat rakenteeltaan pääsääntöisesti rotumääritelmän mukaisia, terveitä ja hyvä luonteisia. Tähän pitää myös pyrkiä jatkossa jalostuksella ja tuontikoirien valinnoilla.

Jalostustoimikunta seuraa aktiivisesti jalostusta ja antaa uusia suosituksia ja ohjeita, jos jalostusva- linnoissa, rodun terveydessä tai muutoin tulee esille riski rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon tai terveyden heikentymisestä. Tarvittaessa jalostustoimikunta voi myös tiukentaa tässä JTO:ssa mainittuja jalostussuosituksia, jotta Suomessa olisi jatkossakin maltankoirat rotumääritelmän mu- kaisia, terveluonteisia ja elinvoimaisia.

Jalostustoimikunta tekee terveyskyselyn joka 3. vuosi, mistä tehdään yhteenveto, joka julkaistaan yhdistyksen lehdessä ja kotisivuilla. Kannustetaan maltankoirien omistajia osallistumaan kyselyyn, jotta saisimme rodun terveydestä mahdollisimman hyvän kuvan ja tilastollisesti riittävästi tuloksia. Jos kyselyn vastauksissa ilmenee jotain rotumääritelmästä poikkeavaa siinä määrin, että asiaan tulee kiinnittää huomiota jalostuksessa, jalostustoimikunta tiedottaa jäsenistöä asiasta. Rotuyhdistys on tehnyt esityksen rodun liittämisetä PEVISA- ohjelmaan. Rotuyhdistys tekee jatkossa luonne- ja käyttäytymiskyselyn selvittääkseen tarkemmin maltankoirien luonne ominaisuuksia ja käyttäyty- mistä erilaisissa tilanteissa.

Seurataan kasvattajien jalostuskoirien käytössä suositusten toteutumista

maksimi pentue- ja pentumääristä,
jalostukseen käytetyn koiran iästä
terveystarkastusten toteutumisesta
vanhempien näyttelytulosten ja jälkeläisnäytön osalta
Ohjelman mukaisiin tavoitteisiin pyritään:

Noudattamalla Suomen kennelliiton jalostusstrategian mukaisia ohjeita ja määräyksiä
Antamalla jalostusneuvontaa ja kehottamalla kasvattajat perehtymään jalostuksentavoiteoh-
jelmaan

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 47

Kannustetaan kasvattajia allekirjoittamaan Suomen kennelliiton kasvattajasitoumus
Pennunostajien neuvonta ja tiedottaminen.
Yhdistyksen pentuboxissa julkaistaan myynti-ilmoitukset pennuista, joissa JTO.n suosituk-
set täyttyvä.
Antamalla tarvittavaa informaatiota kasvattajille ja harrastajille.
Jalostuksentavoiteohjelma on nähtävissä kaikille yhdistyksen kotisivuilla.
Jalostustoimikunta seuraa JTOn suositusten toteutumista jalostustyössä. Seurantaa toteute-
taan yhdistyksen vuosikokousten yhteydessä hallituksen antaessa toimintavuoden toiminta-
kertomuksen ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelman.
Kannustetaan jalostustoimikunnan jäseniä ja yhdistyksen jäseniä osallistumaan SKLn,
SKKYn ym. koirayhdistysten järjestämiin koulutuksiin.
Tuomareiden koulutuksella ja informoinnilla rodun tilanteesta.
Suosittamalla käyttää erisukuisia uroksia ja narttuja siitokseen.
Kannustamalla kasvattajia hankkimaan erisukuisia tuontikoiria ja astuttamaan narttuja ulko-
maisilla erilinjaisilla uroksilla.
Rodun jalostuksentavoiteohjelma tarkistetaan ja päivitetään määräajoin.
Seurataan uutisia ja tutkimuksia rodusta kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä.
Kannustamalla jalostuskoiria käytettäväksi virallisissa terveystarkastuksissa
Kannustamalla käyttämään jalostuskoiria koiranäyttelyissä tai jalostustarkastuksissa, jota
pyritään järjestämään.
Lisätään tietoisuutta jalostusasioista, informoimalla niistä eri lähteissä.
Julkaisemalla vuositilastot jalostukseen käytetyistä yhdistelmistä, näyttely ja terveystarkas-
tustietojen kanssa.
Asettamalla vaatimukset yhdistyksen sivulla julkaistaville kasvattajien yhteystiedolle.
Kannustetaan osallistumaan jalostustarkastuksen luonteen testaukseen tai muihin luonnetes-
teihin/kuvauksiin.
Maltankoiran kasvattajat ja harrastajat ovat päävastuussa tämän JTO:n toteutumisesta omalta osal- taan. Ohjaamisesta ja tiedottamisesta, koirien omistajille ja kasvattajille, vastuu on Maltankoirat ry:n hallituksella ja jalostustoimikunnalla. Avoimella ja vastuullisella kasvatustyöllä maltankoirat saadaan pysymään Suomessa hyväluonteisina, rotumääritelmän mukaisina, terveinä ja elinvoimai- sia. JTOn toteutumista seurataan seuraamalla jalostus ja terveystilastoja, koirien luonnetta ja tervey- dentilaa kartoitetaan ja seurataan kyselyiden avulla.

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 48

7. LÄHTEET

Kirjalliset lähteet:

An Owner `s Guide to a Happy Helthy Pet The Maltese, Bobbie Linden, 1999, Howell Book House
Bichon Maltais - valiokirja 1960-2003, Maltalaiset ry- koonnut Iiris Hyytinen, 2004 KoiraNet- jalostustietojärjestelmä, Kennelliitto

Koiran sairaudet, Birgitta Wikström, 1995, Tammi
Koiran vaivat, ELL Bruce Fogle, 2004, Perhemediat
Koiramme lehti 7-8/2012, Suomen Kennelliitto
Maltankoira-Bichon maltais -lehdet (2/1989, 3/2002, 3/2003) Maltankoira-Bichon maltais -lehdet (1/2013, 1/2014, 1/2015, 1/2016, 1/2018) Suuri Koirakirja 6, Salvador Gomez-Toldra, 1993, Tammi

The Guide to Owning a Maltese, Bradlyn James, 2003, T.F.H. Publications, Inc Terveys- ja elinvoimaisuuskysely 2007
Näyttelytuloksia 2005 - 2007
Il maltese, Franco Prosperi, Italia

Sähköiset lähteet:

American Kennel Club AKC, https://dogdimension.com/2008PopularityStats.html
American Maltese Association, www.americanmaltese.org
Australian National Kennel Council LTD, https://ankc.org.au/media/8934/rego-stats-list_2010- 2019v3.pdf
BVA British Veterinary Association, www.bva.co.uk
CBM Il Club Del Bolognese e Maltese, https://www.clubcbm.it/wordpress/
Dansk Kennel Club, www.dkk.dk
Dogzhealth.com, www.dogzhealth.com
Jalostusstrategia 2018, https://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/kennelliiton_yleinen_jalos- tustrategia_2018_2022.pdf https://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/koirarekisteriohje_2015_valmis_0_0.pdf
Japan Kennel Club JCK, www.jkc.or.jp
KoiraNet-jalostustietojärjestelmä; https://jalostus.kennelliitto.fi 2017
KUSA, kennel Union of Southern Africa, https://www.kusa.co.za/Documents//Statis- tics/KUSA%20Statistics%202016%20Calendar%20Year.pdf
Maltalaiset ry, https://maltalaiset.wordpress.com
Nork Kennel Klub, https://web2.nkk.no/no/arrangor+_frivillig/klubb_og_administrasjon/statistikk/ Svenska Kennelklubben, https://www.skk.se/
The Kennel Club, https://www.thekennelclub.org.uk/media/128950/quarterly_breed_stats_toys.pdf Wikipedia, https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_most_popular_dog_breeds
Yourpurebredpuppy, www.yourpurebredpuppy.com

(kansikuva: C.I.B POHJ MVA FIN MVA SE MVA NO MVA LT MVA HU JMVA LTV-06 HeVW-12 VV-12 PMVV-13 MVV-14 DOWNSLOPES WHITE ROSE, kasv. & om. Sirkka Ala- mäli)

Kaaviot

Kaavio 1. Maltankoiran kasvattajamäärät ja pentueiden lukumäärät Suomessa vuosina 2000-2017. Kaavio 2. Maltankoirat ry:n jäsenmäärät
Kaavio 3. Maltankoirien rekisteröinnit Suomessa vuosina 2000 - 2017
Kaavio 4. Maltankoirien keskimääräinen sukusiitosprosentti 2000 - 2017

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 49

Kaavio 5 Jalostuskäyttö per sukupolvi 2000 - 2017
Kaavio 6. Jalostukseen käytetyt urokset
Kaavio 7. Jalostukseen käytetyt nartut
Kaavio 8. Keskimääräinen jalostuskäytön ikä.
Kaavio 9. Maltankoirien rekisteröintimäärän vuonna 2016 eri maissa. Kaavio 10. Maltankoirien rekisteröintimäärät eri maissa 2005 - 2016 Kaavio 11. Maltankoiran luonne.

Kaavio 12. Maltankoiran luonnearviot koiranäyttelyistä 2012-2017.
Kaavio 13. Maltankoiran pentuekoon vuosittainen keskiarvo 2000-2017
Kaavio 14. Maltankoirein vuosittaisten näyttelytulosten määrät Suomessa 2003 - 2017 Kaavio 15. Maltankoirien vuosittaiset näyttelytulokset prosentteina 2003 - 2017

Taulukot

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko polvessa. Taulukko polvessa. Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko

8. LIITTEET

Liite 1 Liite 2 Liite 3

Maltankoirat ry:n säännöt
Kuvakooste suomalaisten omistamista maltankoirista vuosien varrelta 53- 54 Riskianalyysi 55

1. Tuontikoirein jälkeläismäärät aikaisemmilla vuosikymmenillä.
2. Jalostukseen 15 vuoden aikana runsaimmin käytetyt urokset jälkeläismäärän mukaan. 3. Jalostukseen 15 vuoden aikana runsaimmin käytetyt nartut jälkeläismäärän mukaan
4. Jalostukseen käytetyt urokset 15-vuoden aikana, joilla eniten jälkeläisiä toisessa suku-

5. Jalostukseen käytetyt nartut 15-vuoden aikana, joilla eniten jälkeläisiä toisessa suku-

6. Putnamin asteikko patellaluksaation asteista 7. Polviniveltilasto
8. Yleisimmät kuolinsyyt
9. Maltankoiran mittasuhteita

10. Nelikenttä analyysi

50 - 52

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022)

Maltankoirat ry:n säännöt (muutoksia ei ole vielä rekisteröity)

1§
Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue - yhdistyksen nimi on Maltankoirat
- kotipaikka on Helsinki
- yhdistyksen toiminta-alue on koko maa

2§
Yhdistyksen kieli - suomi

3§
Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu
- Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Suomessa maltankoirien jalostusta Suomen kennelliiton jalostusstrate- gian mukaisesti ja ohjata maltankoirien omistajia hoitamaan ja kasvattamaan koiriaan. Yhdistys toteuttaa toi- minta-ajatusta julkaisemalla rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO), opastaa jalostusvalinnoissa.
- yhdistys voi harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja neuvontatoimintaa
- yhdistys voi osallistua koiranäyttelyiden järjestämiseen ja järjestää ko. rodun erikoisnäyttelyn sekä ehdottaa sopivia tuomareita koiranäyttelyihin ja osallistua uusien tuomareiden koulutustilaisuuksien järjestämiseen.
- Yhdistys voi järjestää tapahtumia, jalostus- ja terveystarkastuksia ja kerätä tietoa rodusta kyselyiden avulla sekä järjestää kynologisia esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia

4§
Yhdistyksen suhteet muihin järjestöihin
- yhdistys voi yhdistyskokouksensa päätöksellä liittyä toimintansa tarkoitusperiä tukeviin järjestöihin

5§
Varojen hankinta
- varoja toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii perimällä jäsenmaksua, jonka suuruuden päättää yhdistyk- sen hallitus
- yhdistys voi asianomaisella luvalla toimeenpanna myös rahankeräyksiä, arpajaisia, juhlia sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.
- yhdistys voi omistaa kiinteää omaisuutta

6§
Yhdistyksen jäsenyys
- yhdistyksen jäseneksi voi yksityinen henkilö liittyä vuosi-, ainais- tai perhejäseneksi
- varsinaiseksi jäseneksi hallitus hyväksyy henkilön, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja pää- töksiä
- yhdistyksen ainaisjäsenen hyväksyy hallitus kyseisen henkilön maksettua kertakaikkisena jäsenmaksuna 10-kertaisen vuosijäsenmaksun.
- perhejäsenen hyväksyy hallitus; perhejäsenyyden edellytyksenä tulee samassa perheessä olla vuosijäsen- maksun suorittanut jäsen.
- yhdistyksen hallitus voi kutsua asiantuntijajäseneksi henkilön, joka yhdistyksen edustaman rodun tuntijana on erikoisesti ansioitunut. Asiantuntijajäsen on jäsenmaksusta vapaa.
- yhdistyksen hallitus voi esittää ja yhdistyskokous kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erikoisen ansi- okkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

7§
Jäsenen ero yhdistyksestä
- jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohta- jalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyskokouksen pöytäkirjaan

Liite 1

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 51

- jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän rikkoo yhdistyksen sääntöjä vastaan tai menettelyllään yhdis- tyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa tai toimii muuten hyvien ken- neltapojen vastaisesti. Jäsenen jättäessä jäsenmaksunsa maksamatta eräpäivästä kaksi kuukautta, hänet voi- daan katsoa eronneeksi yhdistyksestä. Erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus. Erottamispäätös tehdään suljetulla lippuäänestyksellä ja päätöksen on saatava 3⁄4 enemmistö annetuista äänistä

- erotettu jäsen voi vedota yhdistyskokoukseen 30 päivän aikana, sen päivän jälkeen, jona hän on saanut pää- töksestä tiedon. Valitus käsitellään lähinnä seuraavassa yhdistyskokouksessa, jossa yksinkertainen äänten enemmistö ratkaisee.
- jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin.

8§
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi
- yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi
- tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

9§
Yhdistyksen hallintoelimet
- yhdistyksen hallinnosta huolehtii hallitus
- yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyskokous

10§
Yhdistyskokous
- Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä, tammi-toukokuussa Yhdis- tyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
- yhdistys kokoontuu ylimääräiseen yhdistyskokoukseen hallituksen kutsusta, mikäli yhdistyksen kokous asian päättää tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai mikäli vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jä- senistä sitä vaatii hallitukselta, erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräisessä yhdistysko- kouksessa voidaan käsitellä vain kokouskutsussa mainittuja asioita.
- Kokouskutsu toimitetaan kaikille jäsenille kirjallisesti viimeistään 14 vrk ennen kokousta tai julkaistaan yhdistyksen lehdessä ja yhdistyksen internet sivuilla.
- yhdistyskokouksessa on jokaisella iältään 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä yksi (1) ääni
- valtakirjalla jäsen voi lisäksi edustaa kahta (2) jäsentä.
- kaikki ne asiat, josta nämä säännöt eivät toisin määrää, ratkaistaan avoimella äänestyksellä, mikäli lippuää- nestystä ei vaadita ja kannateta sekä yksinkertaisella äänten enemmistöllä
- äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja lippuäänestyksessä arpa, muissa asioissa puheenjohtajan mieli- pide.

11§
Varsinaisessa yhdistyskokouksessa käsiteltävät asiat
1) todetaan jäsenten äänivaltaisuus
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) pöytäkirjantarkas- tajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.
3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) esitetään ja vahvistetaan hallituksen laatima edellisen vuoden toimintakertomus ja yhdistyksen taloudel- lista asemaa koskeva, tilinpäätökseen perustuva selvitys
5) esitetään ja vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto
6) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
7) vahvistetaan hallituksen esittämät tulevan toimintakauden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
8) valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi vuodeksi
9) valitaan hallituksen muut jäsenet erovuorossa olevien tilalle. Muut jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi. Hallituksen jäsenistä kaksi (2) on vuosittain erovuorossa
10) valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varamies

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 52

11) valitaan yhdistyksen jalostustoimikunta ja sen kokoonkutsuja
12) käsitellään hallituksen esittämät kokouskutsussa mainitut tai muut esille tulevat asiat

12§
Yhdistyksen hallitus
- Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-7 muuta jä- sentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
- Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteeri sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahas- tonhoitajan, jalostustoimikunnan ja muut tarvittavat toimihenkilöt tai työryhmät.
- Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he kat- sovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltai- nen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. äänes- tykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

- yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja kaksi aina yh- dessä, joista toinen on aina hallituksen jäsen. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

13§
Hallituksen tehtävät
- hallitus huolehtii yhdistyksen kirjeenvaihdosta ja muista juoksevista asioista sekä hyväksyy uudet jäsenet
- hallitus valmistelee tammi-helmikuun aikana tulevan toimintakauden toimintasuunnitelman, talousarvion ja niihin perustuen tulevan toimintakauden jäsenmaksun suuruuden
- hallitus kutsuu jäsenet yhdistyskokoukseen ja valmistelee kokoukselle sääntöjen mukaan esitettäviksi mää- rätyt asiat sekä panee toimeen yhdistyskokouksen päätökset
- hallitus tekee aloitteita ja ehdotuksia yhdistyskokoukselle sopiviksi harkitsemistaan toimenpiteistä yhdis- tyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi
- hallitus edustaa yhdistystä, tekee sitoumuksia, kantaa ja vastaa yhdistyksen puolesta

14§
Sääntöjen muutos
- näitä sääntöjä voidaan muuttaa vain yhdistyskokouksen päätöksellä. Muutosehdotuksen hyväksytyksi tule- miselle vaaditaan 3⁄4 enemmistö annetuista äänistä

15§
Yhdistyksen purkaminen
- päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyskokouksessa, joiden välillä on oltava ainakin yksi (1) kuukausi
- purkamispäätöksen on saatava kummassakin kokouksessa vähintään 3⁄4 enemmistö annetuista äänistä
- yhdistyksen purkautuessa luovutetaan yhdistyksen varat Suomen Kennelliitolle ehdolla, että tämä käyttää ne maltankoiran jalostamisen hyväksi tai jos kyseistä järjestöä ei toimi koko maassa, jollekin toiselle suoma- laiselle rekisteröidylle yhdistykselle, joka harrastaa maltankoiria tai kääpiökoiria

16§
Yhdistyslaki
- muilta osin tämän yhdistyksen toiminnassa noudatetaan yhdistyslain määräyksiä

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 53

Suomalaisten omistamia maltankoiria vuosien varrelta Liite 2

INT & Pohj CH v-1971 Samantha s.1969 Kasv. Jenny Hirvainen, om. Aili Kailes

INT & Pohj CH V-1974 Pirrelän Sirusannikka s.1972 Kasv. Tilda Frank, om. Aili Puustelli

Int & Pohj Ch Messeliina s. 1979, Kasv. Annikki Oik- konen, Om. Nina Järvinen

FIN & EE MVA Pirrelän Donna-Lady s.1982 Kasv. Tilda Frank. om. Anja Järvinen

INT CH ValkohelmenTico-tico s. 1986 Kasv. Helmi Malmström. Om. Esko & Marja Luokkanen

multi Ch & Int &Pohj Ch V1991 V-1992 Shigella's White-Jonna s.1986. Kasv. Kerstin Karlsson, Ruotsi. Om. Anna-Reeta Lintelä

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 54

C.I.B FIN & N & LV MVA Mindacaras DevilinDis- quise S.1997 kasv. & om: Kati Heletoja

C.I.B FIN MVA SE MVA DK MVA NO MVA V-00 PMV-01 MVV-08 Straight Fire Hot Glittering Lady, s.1999

C.I.B, FIN, NO, SE,DK MVA JW-01, SW-02, V-03 Tempting Little Big Man, s.2000.
kasv. & om. Sari Rossilahti & Tuula Peltoniem

KANS & FIN & S & N & DK & RUS & EST & LTU & LT MVA EstV-02, BaltV-02-03, KbhW-04 Maldonnas My Inspiration. s.2001
om. Soile Kärkkäinen

C.I.B FIN MVA SE MVA NO MVA JV-01 V-02 PMV- 02 PMJV-02 V-03 EUV-04 MV-03 Maldonnas Love It Like It, s. 2001
kasv. & om. Tarja & Mika Kulmala

C.I.B POHJ MVA FIN MVA SE MVA NO MVA LTJV-06 Grace Image My Priority Number One. s. 2005.
om. Merja Lokasaari

JTO maltalaiset ry 2024-2028 25.7.2022) 55

Riskianalyysi Liite 3

Mahdollinen riski

Syy

Riskiin varautuminen

Riskin välttäminen

Merkitys

Geenipooli vinoutuu tai
kapenee liikaa

Yksittäisten koirien liikakäyttö jalostuk- seen. Samoja yhdistel- miä toistetaan,

korkea sukusiitosaste, siitosmatadorit.

Seuraamalla ja tiedottamalla jalostus- koirien käyttömääriä sekä eri linjojen käyttöä.
Kiintiö siitoskoirien jälkeläismäärille, yhdistetään koiria erilinjoista, huomi- oidaan sukusiitosaste.

Astutetaan narttuja erilinjai- silla uroksilla.
Tuodaan Suomeen erilinjaisia narttuja ja uroksia tai astute- taan ulkomailla.

Jalostuspohja pienenee ja heikke- nee, sairaudet lisääntyvät, rotu muuttuu perimältään liian ho- mogeeniseksi.

Jalostuspohja liian suppea

Jalostuksessa liian vähän koiria.

Koiria käyttöön
eri pentueista, potentiaalisten "kotikoi- rien" käyttö jalostukseen.

Näyttelyissä käymättömät koirat esille, rodun populaa- tion lisääminen, tuonnit.

Rodun sukupuuttoon kuoleminen.

Tuontikoirien terveystaustojen tuntemattomuus

Terveystietoja ei ole saatavilla.

Tuontikoirasta/sen vanhemmista vaaditaan terveysselvitykset, yhteistyö eri maiden kasvattajien ja rotuyhdistysten kanssa.

Seurataan linjoja, yhdistel- mien terveyttä ja yhteensopi- vuutta.
Testataan tuontikoirat ja seu- rataan jälkeläisten terveyttä.

Perinnölliset sairaudet ja viat li- sääntyvät.

Rodun terveyden ja elinvoiman heikentyminen Uudet sairaudet lisääntyvät

Suunnittelematon jalostus. Terveystar- kastusten puuttuminen jalostuskoirilta (sairai- den koirien tai kanta- jien käyttö), vähäinen jalostuspohja.

Vältetään sukusiitoksia. Painotetaan edelleen jalostuksessa terveyttä.
Terveyskyselyt ja tutkimukset.

Kerrotaan avoimesti mahdol- lisista sairauksista, julkaistaan tilastot tehdyistä tutkimuksista,

PEVISAn käyttöönotto

Rodun heikkeneminen ja jalostus- koirien väheneminen.

Voimakkaat sukusii- tos yhdistelmät

Jalostustyön linjaus palkituilla koirilla

Vaihtoehdot, riskien tiedostaminen.

Toisen vaihtoehdon etsiminen kasvatustyölle.

Rodun geenipohjan kaventumi- nen, riski perinnöllisistä sairauk- sista kasvaa ja lisääntymiskyky heikkenee.

Muotivirtausten vai- kutus rodun ulkonä- köön

Ihannoidaan liioiteltuja piirteitä, koossa tai mittasuhteissa.

Tulkitaan rotumääritelmää objektiivi- sesti, tuomareiden koulutus.

Jalostusvalinnat, kasvatus- työn vastuullisuus.

Rodun ulkonäkö muuttuu rotu- määritelmästä poikkeavaksi.

Ei rodunomaisen koirien käyttö su- vunjatkamiseen

Halu teettää pentuja ro- dunjalostuksesta piit- taamatta.

Jalostusneuvonta, tiedottaminen.

Kasvattajien vastuu astutus- päätöksissä.

Jalostuskäyttöön sopimattomien koirien määrä lisääntyy, laatu heikkenee.

JTO 2024 - 2028

Edistyneet asetukset